Ero sivun ”Mäntyharju” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 31:
Pitäjä olikin hyvin hajanainen sotilaspappi Jaakko Pietarinpojan perustaessa seurakunnan vuonna [[1595]]. Seurakuntaan tuli kuulumaan alueita kolmesta eri maakunnasta. Tämän lisäksi alue jakautui viiden eri hallintopitäjän alueisiin. Savon puoli kuului Pellosniemeen, Karjalan puoli Taipalsaareen ja Hämeen puoli jakautui Sysmän, Asikkalan ja Hollolan kesken. Kirkollisesti Mäntyharjun alue oli kuulunut ennen seurakunnan perustamista neljään seurakuntaan: Iittiin, Sysmään, Taipalsaareen ja Mikkeliin.
Huolimatta siitä, että Mäntyharju itsenäistyi omaksi seurakunnaksi ja pitäjäksi, pysyi sen sisäinen hallinto jatkuvasti hyvin sekavana. Hyvän kuvan sekavuudesta antaa selostus "Porvoon hiippakunnan papiston anomuksessa Kuninkaalle" syyskuun 9. päivältä v. 1741. Se on tehty siinä toivossa, että kuningas ryhtyisi asiaa korjaamaan: "Kaikki kurinpito on seurakunnassa käynyt mahdottomaksi niin hyvin seurakunnallisessa kuin poliittisessakin mielessä...seurakunta kun on jaettu ei ainoastaan kolmen läänin, Hämeen, Kymenkartanon ja Savon läänien osalle, vaan myöskin kolmen kihlakunnan, neljän käräjäpiirin, kolmen käskynhaltijan, kolmen manttaalikomissaarin, neljän kirjoituspaikan, neljän nimismiehen ja neljän siltavoudin alaisuuteen, joista kukaan ei asu pitäjässä." Vuonna [[1743]] hajanaisuutta lisäsi vielä Turun rauhan mukainen [[Ruotsi]]n ja [[Venäjä]]n välinen valtakuntien raja, joka halkaisi pitäjän kahtia. Virallisesti saman valtakunnan osana koko kunta oli seuraavan kerran vasta [[1812]], kun se liitettiin [[Kymenkartanon lääni]]in. [[Mikkelin lääni]]n osa Mäntyharjusta tuli [[1822]]. Viimeisen suuren muutoksen kunta koki [[1929]], jolloin [[Pertunmaa]] erotettiin omaksi kunnakseen.
==Väestönkehitys==
| |||