Ero sivun ”Koulutus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Koulutuksen kehittäminen: Kielioppia korjattu, Lisätty linkkejä Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta |
||
Rivi 26:
Toisinaan koulutuksen ja erilaisen [[aluepolitiikka|alueellisen kehittämisen]] tai tukemisen raja on kuitenkin hyvin häilyvä. Myös valtiollisesti tai kunnallisesti budjetoitaessa koulutuksen voi joskus tulkita olevan osittain alueellista tai yksittäistä kehittämisrahaa tai subventiota, alueellisten opiskelupaikkojen ollessa merkittävä asia alueen [[elinvoimaisuus|elinvoimaisuuden]] kannalta.
==
===
Useissa maissa perusasteen koulutus on maksutonta, mutta ammattiin valmistava koulutus kuten [[yliopisto]]tutkinto on esimerkiksi monissa englanninkielisissä maissa maksullinen.
Pohjoismaissa, joissa [[yhteiskunta]] noudattaa tasa-arvoista palveluiden saavutettavuuden periaatetta, [[universalismi]]a, myös yliopisto- ja [[ammattikoulutus]] on maksutonta. Tämä mahdollistaa koulutukseen osallistumisen yksilön tai hänen perheensä tulotasosta riippumatta, ja parantaa näin [[sosiaalinen liikkuvuus|sosiaalista liikkuvuutta]].
Suomalaisessa koulujärjestelmässä koulutus on itsessään maksutonta, mutta opiskelija joutuu kustantamaan osan opetusmateriaaleista kuten esimerkiksi [[lukio]]ssa oppikirjat ja yliopistoissa läsnäoloilmoittautumisen yhteydessä maksettavat lukukausi- ja terveydenhuoltomaksut.
=== Koulutuksen periytyminen ===
Suomessa korkeakoulutettujen vanhempien lapset päätyvät korkeakoulutukseen kahdeksan kertaa todennäköisemmin kuin kouluttamattomasta perheestä tulevat. Helsingissä korkeakoulutettujen lapsista 90 % suoritti keskiasteen, lähes aina lukion, kouluttamattomien lapsista reilu puolet. <ref>[http://yliopisto-lehti.helsinki.fi/?article=4908 Kotoa koululainen ponnistaa], Yliopisto-lehti 1/2009</ref>
|