Ero sivun ”Koulutus” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Koulutuksen kehittäminen: Kielioppia korjattu, Lisätty linkkejä
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta 
Rivi 26:
Toisinaan koulutuksen ja erilaisen [[aluepolitiikka|alueellisen kehittämisen]] tai tukemisen raja on kuitenkin hyvin häilyvä. Myös valtiollisesti tai kunnallisesti budjetoitaessa koulutuksen voi joskus tulkita olevan osittain alueellista tai yksittäistä kehittämisrahaa tai subventiota, alueellisten opiskelupaikkojen ollessa merkittävä asia alueen [[elinvoimaisuus|elinvoimaisuuden]] kannalta.
 
== MaksullisuusSaavutettavuus ==
 
=== MaksutonKoulutuksen koulutus ja tuloerotmaksuttomuus ===
 
Professori Matti Virénin mukaan maksuton koulutus lisää [[tuloero]]ja, koska siinä annetaan ensin keskimäärin 60 000 euron edestä opetusta, opintotukea ja muita tukia, minkä jälkeen koulutetut saavat huomattavasti korkeammat ansiot, osittain tutkinnon monopolivoiman vuoksi. Huonompiosaiset joutuvat kustantamaan tätä koulutusta, josta he eivät itse pääse osaksi. Yliopistokoulutettu ansaitsee keskimäärin puoli miljoonaa enemmän kuin muut. Toisaalta pitää huomioida myös tuloeroja tasaava verotus. <ref>[http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/03/28/yliopistokoulutettu-tienaa-puoli-miljoonaa-enemman/20114319/139 Yliopistokoulutettu tienaa puoli miljoonaa enemmän], Taloussanomat, 28.3.2011</ref>
Useissa maissa perusasteen koulutus on maksutonta, mutta ammattiin valmistava koulutus kuten [[yliopisto]]tutkinto on esimerkiksi monissa englanninkielisissä maissa maksullinen.
 
Pohjoismaissa, joissa [[yhteiskunta]] noudattaa tasa-arvoista palveluiden saavutettavuuden periaatetta, [[universalismi]]a, myös yliopisto- ja [[ammattikoulutus]] on maksutonta. Tämä mahdollistaa koulutukseen osallistumisen yksilön tai hänen perheensä tulotasosta riippumatta, ja parantaa näin [[sosiaalinen liikkuvuus|sosiaalista liikkuvuutta]].
 
Suomalaisessa koulujärjestelmässä koulutus on itsessään maksutonta, mutta opiskelija joutuu kustantamaan osan opetusmateriaaleista kuten esimerkiksi [[lukio]]ssa oppikirjat ja yliopistoissa läsnäoloilmoittautumisen yhteydessä maksettavat lukukausi- ja terveydenhuoltomaksut.
 
=== Koulutuksen periytyminen ===
 
==== Koulutus periytyy ====
Suomessa korkeakoulutettujen vanhempien lapset päätyvät korkeakoulutukseen kahdeksan kertaa todennäköisemmin kuin kouluttamattomasta perheestä tulevat. Helsingissä korkeakoulutettujen lapsista 90 % suoritti keskiasteen, lähes aina lukion, kouluttamattomien lapsista reilu puolet. <ref>[http://yliopisto-lehti.helsinki.fi/?article=4908 Kotoa koululainen ponnistaa], Yliopisto-lehti 1/2009</ref>