Ero sivun ”Lahden vanha radioasema” versioiden välillä

==Lahden vanhan radioaseman päärakennus==

 

Rakennuksen on suunnitellut yleisten töiden osaston arkkitehti, myöhempi rakennusneuvos, [[Georg Wigström]]. <ref>http://www.palmenia.helsinki.fi/laku/valokuvat.htm</ref> <ref>http://runeberg.org/kuka/1954/0968.html</ref>

 

Rakennuksessa on kellaritaso, katutaso sekä toinen kerros ja ullakkokerros. Kellaritasossa on varauloskäytävän osan muodostaen vanha sähkötekninen paja, jossa tehtiin korjauksiin tarvittavia työkalujakin. Katutasossa on Lahden Radioamatöörikerho ry ja toisessa kerroksessa ruokasali sekä keittiötilat. Museotilana toisessa kerroksessa on 1928 jälkeenkin käytetty antenninsäätötila, jolla säädettiin Lahden pitkien aaltojen lähetysantennien sähköistä pituutta kondensaattoreilla, koska mm. sääolojen vaihtelu aiheutti laajenemista ja supistumista Lahden radiomastojen välillä oleviin lanka-antenneihin muuttaen antennin pituutta, mikä piti korjata sähköisen pituuden muuttamisella [[kondensaattori|kondensaattorein]]. <ref>Opastuskierros 29.05.2017</ref>

 

Lahden vanhalla radioasemalla on alkuperäisessä kunnossaan korjauspaja, jonne pääsee Lahden Radioamatöörien kerhohuoneen sivuitse.

 

 

 

Rakennuksen pihalla on [[Johannes Iivakko|Johannes Iivakon]] eläinveistoksia sekä [[Harri Sirén]]in veistos ''Magma''. Eläinveistoksia on kummallakin puolella Radiomäenkatua, joka loppuosastaan [[Lahden kaupunginmuseo]]n radio- ja tv-museo [[Mastola]]sta on hiekkatie, kummallakin puolella Radiomäenkatu 43:a. Magma on ruosteisen värinen teräskuutio, jossa on pyöristetyt reunat.

 

Vuonna 1927 Yleisradio päätti rakentaa uuden yleisradioaseman Helsingin ulkopuolelle kuuluvuuttaan parantaakseen. Sijoituspaikaksi kaavailtiin joko Lahtea, Tamperetta tai Hämeenlinnaa. Lahti voitti lopulta kilpailun, koska sen sijainti Suomen tiheimmin asuttuihin alueisiin nähden oli otollisin, ja koska kaupunki lupasi Yleisradiolle maksutta tontin Radiomäeltä, silloiselta Hautausmaanmäeltä, jonne oli 1912 perustettu [[Hollolan kunta|Hollolan kunnasta]] 1905 itsenäistyneeseen entiseen [[Lahden kauppala]]an kaupungin ensimmäinen hautausmaa.

 

Saksalaisen urakoitsija Lehmann & Co.:n työnjohdolla pystytettiin yleisradioaseman kaksi radiomastoa. Ne rakennettiin syksyllä 1927 vain 74 päivässä, mitä pidettiin aikanaan huomattavana saavutuksena. Teräsristikkomastot ovat 150 metriä korkeat ja yltävät 300:n metrin korkeuteen merenpinnasta. Nopeasta rakennustahdista huolimatta mastot ovat rakenteeltaan poikkeuksellisen lujat: ne seisovat vapaasti ilman minkäänlaisia tukivaijereita, mutta heiluvat pahimmassakin myrskyssä vain 3 cm –4 cm. Mastojen väliin pingotettiin 12 metrin levyinen ja 250 metriä pitkä kuusilankainen [[Pitkälanka-antenni|antenni]]. Mastojen väli on 316 metriä.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.lahdenmuseot.fi/kuka-mita-lahti/paikannimet/radiomaki/ | Nimeke = "HUOMIO, YLEISRADIO, LAHTI, SUOMI!" | Julkaisu = Lahdenmuseot.fi | Viitattu = 5.11.2014}}</ref>

 

Asema otettiin käyttöön vuonna 1928 25 kW:n teholla. Lähetinkoneiston oli valmistanut saksalainen [[Telefunken]]. Seuraavana vuonna, 1929, teho korotettiin 40 kW:iin, mikä teki Lahden yhdeksi Euroopan voimakkaimmista radioasemista. Myöhemmin Euroopan lähetysteholtaan tehokkaimmaksi radioasemaksi tuli neuvostoliittolainen [[Komintern]]in radioasema.