Ero sivun ”Punainen kääpiö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Botti poisti linkin tiedostoon Proxima_Centari.jpg, koska käyttäjä INeverCry on poistanut tiedoston Commonsista. Syy: per c:Commons:Deletion requests/File:Proxima Centari.jpg. |
p fix |
||
Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|863}}
{{Tähdet}}
'''Punainen kääpiö''' on himmeä punainen [[tähti]], joka on [[Aurinko]]a kevyempi, pienempi, viileämpi ja himmeämpi. Noin neljä viidesosaa [[Linnunrata|Linnunradan]] tähdistä on punaisia kääpiöitä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Milan M. Ćirković & Milan M. Cirkovic| Nimeke = The Astrobiological Landscape| Kappale = | Sivu = 60| Selite = | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 2012| Tunniste = ISBN 9780521197755 | Viitattu = 15.12.2013| Kieli = {{en}}}}</ref> Tällöin punaiset kääpiöt ovat [[Linnunrata|Linnunradan]] yleisin tähtityyppi, ja moni Auringon lähitähti on punainen kääpiö
Punaisen kääpiön [[spektriluokka]] on M, lisämääre [[Pääsarja|V]]. Punaisen kääpiön läpimitta on 10–50 % Auringon läpimitasta eli noin 140 000–695 000 kilometriä.{{Lähde}} Pieni punainen kääpiö on suunnilleen [[Jupiter]]in kokoinen. Viileytensä vuoksi punainen kääpiö säteilee runsaasti [[infrapunasäteily]]ä. Monissa punaisissa kääpiöissä tapahtuu voimakkaita purkauksia, [[flare]]ja. Lisäksi on suuria [[tähdenpilkku|tähdenpilkkuja]]. Punaiset kääpiöt ovat pitkäikäisiä, koska ne viileytensä takia polttavat vetyä hitaasti. Punaisia kääpiöitä kevyemmät tähdet ovat [[ruskea kääpiö|ruskeita kääpiöitä]]. Yhä kiistellään, missä määrin punaisilla kääpiöillä voisi olla elinkelpoisia planeettoja.▼
[[Proxima Centauri]] on Aurinkoa lähin tähti, joka sijaitsee 4,22 valovuoden päässä Auringosta. Se on punainen kääpiö jonka [[spektrityyppi]] on M5.5 eV ja [[magnitudi (tähtitiede)|magnitudi]] 15,45 [[visuaalinen magnitudi|M<sub>V<sub>]]. Proximan pintalämpötila on 3 040 K ja luminositeetti 0,000138 L<sub>☉</sub> sekä säde 0,145 R<sub>☉</sub> ja massa 0,123 M<sub>☉</sub>.▼
▲'''Punainen kääpiö''' on himmeä punainen [[tähti]], joka on [[Aurinko]]a kevyempi, pienempi, viileämpi ja himmeämpi. Noin neljä viidesosaa [[Linnunrata|Linnunradan]] tähdistä on punaisia kääpiöitä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Milan M. Ćirković & Milan M. Cirkovic| Nimeke = The Astrobiological Landscape| Kappale = | Sivu = 60| Selite = | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 2012| Tunniste = ISBN 9780521197755 | Viitattu = 15.12.2013| Kieli = {{en}}}}</ref> Tällöin punaiset kääpiöt ovat [[Linnunrata|Linnunradan]] yleisin tähtityyppi, ja moni Auringon lähitähti on punainen kääpiö. Tunnettuja punaisia kääpiöitä ovat [[Proxima Centauri]] ja [[Barnardin tähti]].
== Ominaisuudet ==
▲Punaisen kääpiön [[spektriluokka]] on M, lisämääre [[Pääsarja|V]]. Punaisen kääpiön läpimitta on 10–50 % Auringon läpimitasta eli noin 140 000–695 000 kilometriä.{{Lähde}} Pieni punainen kääpiö on suunnilleen [[Jupiter]]in kokoinen. Viileytensä vuoksi punainen kääpiö säteilee runsaasti [[infrapunasäteily]]ä. Monissa punaisissa kääpiöissä tapahtuu voimakkaita purkauksia, [[flare]]ja. Lisäksi on suuria [[tähdenpilkku|tähdenpilkkuja]]. Punaiset kääpiöt ovat pitkäikäisiä, koska ne viileytensä takia polttavat vetyä hitaasti. Punaisia kääpiöitä kevyemmät tähdet ovat [[ruskea kääpiö|ruskeita kääpiöitä]]. Yhä kiistellään, missä määrin punaisilla kääpiöillä voisi olla elinkelpoisia planeettoja.
== Tietoja punaisista kääpiöistä ==▼
[[Kuva:Barnard'sStarSize fi.jpg|thumb|300px|Aurinko, [[Barnardin tähti|pieni punainen kääpiö]] ja Jupiter kokovertailussa.]]
Rivi 13:
Punaisia kääpiöitä on paljon, noin 75–90 % kaikista tähdistä, mutta vain harvoja niistä havaitaan. Hyvin suuri osa punaisen kääpiön säteilystä on silmille näkymätöntä [[infrapuna]]säteilyä. Punaiset kääpiöt tekee yleisiksi niiden oletettu suuri syntymismäärä kullakin kerralla ja niiden pitkä elinikä. Punaiset kääpiöt eivät auringon tapaan kehity [[jättiläistähti|jättiläistähdiksi]], vaan himmenevät pikkuhiljaa ”mustiksi kääpiöiksi”. Tunnettuja punaisia kääpiöitä ovat [[Barnardin tähti]], [[kaksoistähti]] [[Kruger 60|Kruger 60:n]] molemmat komponentit A ja B, [[Gliese 229]] A, [[AU Microscopii]] ja [[Lalande 21185]].
== Elinkelpoisten planeettojen mahdollisuus ==▼
:{{Pääartikkeli|[[Punaisten kääpiötähtijärjestelmien elinkelpoisuus]]}}▼
Koska pitkäikäisiä punaisia kääpiöitä on paljon, tutkijoita kiinnostaa näitä tähtiä kiertävien [[Elinkelpoinen planeetta|planeettojen elinkelpoisuus]]. ▼
Punaisen kääpiön elinkelpoinen vyöhyke on paljon tähteä lähempänä kuin Auringon vastaava vyöhyke. Niinpä keskustähden vetovoima on siellä niin suuri, että se riittää [[vuorovesilukkiutuminen|pysäyttämään planeetan pyörimisen]] melko nopeasti. Tällöin planeetan valoisa pallonpuolisko on liian kuuma ja pimeä puolestaan kylmä. Elämää voi tällöin olla vain kapealla vyöhykkeellä planeetan valon ja varjon rajan lähellä. Mutta jos paksu kaasukehä, pilvet ja/tai suuri meri tasaavat lämpötiloja, planeetta voi olla elinkelpoinen.▼
Vahingollista elämän kannalta luultavasti on, että lähellä olevan keskustähden voimakkaat [[vuorovesivoima|vuorovesivoimat]] luovat runsasta tulivuoritoimintaa. Purkauskaasujen takia syntyy [[karkaava kasvihuone-ilmiö]], joka kuumentaa planeetan ”[[Vuorovesi-Venus|vuorovesi-Venukseksi]]”. Tällöin planeetan pinnalla vallitsee satojen asteiden lämpötila. Ilmiö vaikuttaa eniten myöhäisen spektriluokan punaisilla kääpiöillä, suurilla planeettojen massoilla ja soikeilla radoilla.▼
Lisäksi monet punaiset kääpiöt ovat [[Tähden aktiivisuus|aktiivisia]], eli niissä on suuria tähdenpilkkuja ja valtavia roihupurkauksia. Aktiivisuus aiheuttaa planeetan pinnalla suuria lämpötilojen vaihtelua. Lisäksi lähellä tähteä oleva planeetta saa runsasta ultravioletti- ja röntgensäteilyä, jotka yhdessä tähtituulen kanssa kuorivat planeetan kaasukehän pois<ref name="T+A_2015_3">Tähdet ja avaruus 3/2015, Voiko kääpiötähtien ympärillä olla elämää, s 24, artikkeli sivut 20-26</ref>. Jotkut tutkijat ovat myös väittäneet, että punaisille kääpiöille syntyy helposti vedettömiä planeettoja jo planeettojen syntyvaiheessa. Toisaalta punainen kääpiö on pitkäikäinen ja näitä tähtiä on paljon. Kylmällä vyöhykkeellä syntynyt [[kaasukääpiö|mini-neptunus]] saattaa ajan mukana ajautua elinkelpoiselle vyöhykkeelle. Tällöin mini-neptunuksen kaasuvaippa katoaa, ja siitä tulee ehkä elämälle otollinen valtameriplaneetta.▼
*[[Spektriluokka]] on dM tai MV.▼
*Niiden kirkkaus on alle 1/10 Auringon kirkkaudesta.▼
*Massa noin 0,08–0,5 [[Auringon massa]]a (M<sub>☉</sub>)▼
*Säde 0,1–0,6 [[Auringon säde]]ttä.▼
*[[Pintalämpötila]]t ovat noin 2 400 – 3 500 K:n paikkeilla ▼
*[[Luminositeetti]] joskus alle 1 / 10 000 L<sub>☉</sub>.▼
*M<sub>V</sub> on alle +9,0 ja yli +16,0▼
*[[Luminositeetti]] alle 0,1 L<sub>☉</sub>.▼
▲[[Proxima Centauri]] on Aurinkoa lähin tähti, joka sijaitsee 4,22 valovuoden päässä Auringosta. Se on punainen kääpiö jonka [[spektrityyppi]] on M5.5 eV ja [[magnitudi (tähtitiede)|magnitudi]] 15,45 [[visuaalinen magnitudi|M<sub>V<sub>]]. Proximan pintalämpötila on 3 040 K ja luminositeetti 0,000138 L<sub>☉</sub> sekä säde 0,145 R<sub>☉</sub> ja massa 0,123 M<sub>☉</sub>.
*spektri/säteilyvoima/massa/säde aurinkoina
Rivi 164 ⟶ 136:
| 17,0 E−3
|}
▲== Elinkelpoisten planeettojen mahdollisuus ==
▲:{{Pääartikkeli|[[Punaisten kääpiötähtijärjestelmien elinkelpoisuus]]}}
▲Koska pitkäikäisiä punaisia kääpiöitä on paljon, tutkijoita kiinnostaa näitä tähtiä kiertävien [[Elinkelpoinen planeetta|planeettojen elinkelpoisuus]].
▲Punaisen kääpiön elinkelpoinen vyöhyke on paljon tähteä lähempänä kuin Auringon vastaava vyöhyke. Niinpä keskustähden vetovoima on siellä niin suuri, että se riittää [[vuorovesilukkiutuminen|pysäyttämään planeetan pyörimisen]] melko nopeasti. Tällöin planeetan valoisa pallonpuolisko on liian kuuma ja pimeä puolestaan kylmä. Elämää voi tällöin olla vain kapealla vyöhykkeellä planeetan valon ja varjon rajan lähellä. Mutta jos paksu kaasukehä, pilvet ja/tai suuri meri tasaavat lämpötiloja, planeetta voi olla elinkelpoinen.
▲Vahingollista elämän kannalta luultavasti on, että lähellä olevan keskustähden voimakkaat [[vuorovesivoima|vuorovesivoimat]] luovat runsasta tulivuoritoimintaa. Purkauskaasujen takia syntyy [[karkaava kasvihuone-ilmiö]], joka kuumentaa planeetan ”[[Vuorovesi-Venus|vuorovesi-Venukseksi]]”. Tällöin planeetan pinnalla vallitsee satojen asteiden lämpötila. Ilmiö vaikuttaa eniten myöhäisen spektriluokan punaisilla kääpiöillä, suurilla planeettojen massoilla ja soikeilla radoilla.
▲Lisäksi monet punaiset kääpiöt ovat [[Tähden aktiivisuus|aktiivisia]], eli niissä on suuria tähdenpilkkuja ja valtavia roihupurkauksia. Aktiivisuus aiheuttaa planeetan pinnalla suuria lämpötilojen vaihtelua. Lisäksi lähellä tähteä oleva planeetta saa runsasta ultravioletti- ja röntgensäteilyä, jotka yhdessä tähtituulen kanssa kuorivat planeetan kaasukehän pois<ref name="T+A_2015_3">Tähdet ja avaruus 3/2015, Voiko kääpiötähtien ympärillä olla elämää, s 24, artikkeli sivut 20-26</ref>. Jotkut tutkijat ovat myös väittäneet, että punaisille kääpiöille syntyy helposti vedettömiä planeettoja jo planeettojen syntyvaiheessa. Toisaalta punainen kääpiö on pitkäikäinen ja näitä tähtiä on paljon. Kylmällä vyöhykkeellä syntynyt [[kaasukääpiö|mini-neptunus]] saattaa ajan mukana ajautua elinkelpoiselle vyöhykkeelle. Tällöin mini-neptunuksen kaasuvaippa katoaa, ja siitä tulee ehkä elämälle otollinen valtameriplaneetta.
▲*[[Spektriluokka]] on dM tai MV.
▲*Niiden kirkkaus on alle 1/10 Auringon kirkkaudesta.
▲*Massa noin 0,08–0,5 [[Auringon massa]]a (M<sub>☉</sub>)
▲*Säde 0,1–0,6 [[Auringon säde]]ttä.
▲*[[Pintalämpötila]]t ovat noin 2 400 – 3 500 K:n paikkeilla
▲*[[Luminositeetti]] joskus alle 1 / 10 000 L<sub>☉</sub>.
▲*M<sub>V</sub> on alle +9,0 ja yli +16,0
▲*[[Luminositeetti]] alle 0,1 L<sub>☉</sub>.
==Lähteet==
| |||
