Ero sivun ”Kaskelotit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
→‎top: Linkkikorjaus per pyyntö using AWB
Rivi 19:
| wikispecies = Physeteroidea
| commonscat = Physeteridae
}}'''Kaskelotit''' eli '''pottivalaat''' (''Physeteridae'') on valasheimo johon kuuluu nykyään kaksi sukua ja kolme lajia. Kääpiökaskelotit erotetaan joskus omaksi heimokseen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Wilson, Don E. and DeeAnn M. Reeder | Nimeke=Mammal Species of the World | Osoite=httphttps://www.departments.bucknell.edu/biology/resources/msw3/browse.asp?s=y&id=14300126 | Ajankohta=2005 | Julkaisija=Bucknell University | Luettu=29. 5. 2009}}</ref> Heimo on levinnyt kaikkiin valtameriin lukuun ottamatta [[arktis]]ta aluetta. Kaskeloteilla on hampaita vain kapeassa alaleuassa. Yläleuassa on usein kuitenkin jäljellä juurettomien hampaiden surkastumia. Hampaat ovat kartiomaiset ja painuvat suun sulkeutuessa yläleuassa oleviin syvennyksiin. Puhallusreikä sijaitsee päälaen etuosassa vasemmalla puolella ja on loivan S:n muotoinen.<ref name="Zoo"/>
Otsatyyny eli meloni on voimakkaasti korostonut.<ref name="Zoo">{{Kirjaviite | Tekijä = Lahti, S., Lahti, T. & Raasmaja, A. (toim) | Nimike = Zoo Suuri eläinkirja 2: Nisäkkäät | Kappale = Valaat | Sivu = 492 | Selite= | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1978 | Tunniste = ISBN 951-0-08247-3 }}</ref> Melonissa on öljymäistä spermaseettia, josta saadaan sen jähmettyessä arvokasta vahaa.<ref name="Zoo"/> Spermaseetin avulla kaskelotit voivat kohdistaa ääniä etsiessään saalista kaikuluotauksella. Luultavasti se myös auttaa myös säätelemään kelluvuutta viilentämällä sen kiinteäksi sukellettaessa ja lämmittämällä nestemäiseksi pintaan nousua varten. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Päätoim. Bateman, Graham | Nimike=Koko perheen eläinkirja | Vuosi=1991 | Julkaisija=Gummerus | Tunniste=ISBN 951-20-3804-8}}</ref> Kaskelotit ovatkin hyviä sukeltajia. Vaha on kuitenkin johtanut isoimman kaskelottilajin pyyntiin, mutta pienemmät lajit eivät ole herättäneet kaupallista kiinnostusta. Nykyään kaikki kaskelotit ovat suojeltuja.<ref name="adw"/> Kallossa on syvänne, jotta melonille olisi tilaa. Kaskeloteilla on nenän sivuontelossa yksinkertainen järjestelmä, vasen osa on hengitystä varten ja oikea tuottamaan ääniä. Alaleuka on kapea ja yläleukaa paljon lyhyempi. Leuassa on alapurenta<ref name="adw"/>. Rintaevät ovat pienet.<ref name="paleo">{{Verkkoviite | Nimeke=Palaeos Vertebrates 520.200 Cetartiodactyla Autoceta | Osoite=http://www.palaeos.com/Vertebrates/Units/520Cetartiodactyla/520.200.html#Physeteroidea | Julkaisija=Paleos | Luettu=29. 5. 2009}}</ref> Lajit eroavat kooltaan selvästi toisistaan. Tavallinen kaskelotti voi painaa yli 50 tonnia ja kasvaa 18 metrin pituiseksi, mutta kääpiökaskelotit jäävät noin 4 metrin pituisiksi ja 320 kilon painoisiksi.<ref name="adw">{{Verkkoviite | Tekijä=Phil Myers | Nimeke=ADW Physeteridae Information | Osoite=http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Physeteridae.html | Ajankohta=1999 | Julkaisija=Museum of Zoology, University of Michigan | Luettu=29. 5. 2009}}</ref>
Kaikkien heimon lajien pääravintoa ovat [[mustekalat]].<ref name="Zoo"/>