Ero sivun ”Pariisin ilmastosopimus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 10:
Yhdysvaltain presidentti [[Donald Trump]] ilmoitti kesäkuussa 2017, että Yhdysvallat vetäytyy sopimuksesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-9644972 | Nimeke = Yhdysvaltojen lähtö Pariisin ilmastosopimuksesta varmistui – Trump kertoi kantansa Valkoisessa talossa | Tekijä = Taussi, Sari | Ajankohta = 1.6.2017 | Julkaisu = Yle Uutiset | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 2.6.2017}}</ref>
Kiinalle Pariisin sopimukseen sitoutuminen ei ole ongelma vaan onnenkauppa. Sopimus tietää sille miljardeittain rahaa: vuotuinen teollisuusmaiden kehitysmaille maksama sadan miljardin ilmastopotti hyödyttää myös Kiinaa, jolle ilmansaasteet ovat niin vakava kansanterveysongelma, että päästöjä olisi pakko rajoittaa ilman rahoitustakin. Sopimuksen mukaan maa saa kasvattaa päästöjään vuoteen 2030 mennessä, ja päästöt laskisivat sen jälkeen joka tapauksessa teknologian uudistumisen myötä. Sen päästöt henkeä kohti ylittivät EU:n keskiarvon jo viime vuosikymmenen vaihteessa. Kerrataan faktat Pariisin sopimuksesta. Kiina kasvattaa päästöjään vielä 13 vuotta. Venäjä käytännössä kasvattaa päästöjään noin 40 % nykytasosta, vaikka lupasi leikata vuoden 1990 neuvostotasosta. Intia kasvattaa päästöjään. USAn piti leikata noin 15 prosenttia verrattuna samaan viitevuoteen 1990, josta EU leikkaa 40 prosenttia. Merkittävistä päästäjistä vain siis EU leikkaa merkittävästi.{{lähde}}
==Lähteet==
| |||