Ero sivun ”Proosa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Proosa''' tarkoittaa suorasanaista tekstiä, joka ei noudata riimejä, alkusointua tai mitään [[runomitta]]a.<ref name="IX">{{Verkkoviite | Osoite = http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/kielenhuolto/20tyyli | Nimeke = Mitä tyyli on | Tekijä = Erkki Savolainen | Ajankohta = 1998 | Julkaisu = Internetix | Viitattu = 7.6.2017 }}</ref>
Proosa voidaan jakaa taideproosaan eli [[kaunokirjallisuus|kaunokirjallisuuteen]] ja asiaproosaan, asiateksteihin, joissa voidaan käyttää myös tieteellistä termistöä tai yleensä ammattisanastoa.<ref name="IX"/>
Taideproosaan luetaan suorasanainen kaunokirjallisuus, varsinkin [[romaani]]t ja [[novelli]]t. Proosa voidaan määritellä suorasanaiseksi tarinaan pohjaavaksi [[Kertomakirjallisuus|kertomakirjallisuudeksi]], joka jakautuu faktaan ja fiktioon sen mukaan, onko kirjoitus mielikuvituksen tuotetta vai tosiasioihin perustuvaa.
Rivi 10 ⟶ 9:
Asiateksti, asiaproosa puolestaan on tavallinen ilmaisumuoto sanomalehdissä, aikakauslehdissä, tietosanakirjoissa, filosofiassa, kirjeissä, esseissä, tietokirjoissa ja monissa muissa kirjoitetun kielen lajeissa. Myös taitavien toimittajien tekstit yltävät usein kaunokirjallisiin ansioihin.
Aikoinaan proosaa pidettiin tylsänä ja mielikuvituksettomana kirjoitetun kielen lajina. Silloin sana ''proosallinen'' kuvasi noita ominaisuuksia.{{lähde}}
==Proosan lajeja==
Rivi 16 ⟶ 15:
*[[Minuuttinovelli]]
*[[Proosaruno]]
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
* [http://www02.oph.fi/etalukio/aidinkieli/kurssi2/proosan_lajeja_ja_tehtavia.html Proosan lajeja] ''Etälukio''. Opetushallitus
{{Metatieto}}
| |||