[[Kuva:Francois de Lorraine.JPG|thumb|right|200px|François Guise]]
'''François Guise''' (oik. '''François I de Lorraine, Guisen herttua''') ([[24. helmikuuta]] [[1519]], [[Bar-le-Duc]], [[Meuse]] – [[24. helmikuuta]] [[1563]], [[Orléans]]) oli kyvykäs [[ranska]]lainen kenraali ja poliitikko. Hän johti Ranskan armeijoita [[Italialaissodat|Italialaissotienitalialaissotien]] loppuvaiheessa ja oli katolisten tärkeimpiä johtajia [[Ranskan uskonsodat|Ranskan uskonsotien]] puhjetessa. Hän sytytti sodat järjestämällä [[Wassyn verilöyly]]n [[1. maaliskuuta]] [[1562]], jonka vuoksi [[hugenotti|hugenotit]] murhasivat hänet seuraavana vuonna.
Guise sai mainetta Italialaissodissaitalialaissodissa johdettuaan menestyksellisesti [[Metz]]in puolustusta keisari [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]]:n armeijaa vastaan vuonna 1552 ja lyötyään keisarilliset Rentyn taistelussa 1554. 1557–1559 hän johti Ranskan armeijaa sen sotiessa Espanjan Alankomaissa, ja valtasi muun muassa [[Calais]]in [[englanti]]laisilta vuonna 1558.
Guisen vanhempi sisar [[Mary Guise]] oli mennyt naimisiin [[Skotlanti|Skotlannin]] kuninkaan [[Jaakko V]]:n kanssa vuonna 1534. Heidän tyttärensä oli [[Maria Stuart]], jonka aviomiehestä tuli Ranskan kuningas [[Frans II (Ranska)|Frans II]] vuonna 1559. Tämä nosti Guisen ja hänen veljensä, kardinaali [[Charles Guisen]], korkeaan asemaan Ranskan hovissa ja heitä voisikin pitää maan todellisina hallitsijoina. Lapsesta asti heikko Frans kuitenkin kuoli jo joulukuussa 1560, ja uuden kuninkaan, alaikäisen Kaarle IX:n noustessa valtaan Guisen veljekset menettivät aikaisemman asemansa, koska uuden kuninkaan äiti, [[Katariina de'de’ Medici]] (todellinen hallitsija 10-vuotiaan poikansa sijaan) ei luottanut heihin.
Kun Katariina de'de’ Medici alkoi suosia hugenotteja hallinnossaan, tiivistyivät katolisten riitaiset rivit ja Guise nousi yhdeksi kolmesta johtajasta. Katolisten valmistellessa toimia hugenotteja vastaan tapahtui 1. maaliskuuta 1562 Wassyn verilöyly, jossa Guisen miehet tappoivat jumalanpalveluksessa olleita hugenotteja. Tämä sytytti Ranskan uskonsodat. Guise johti katolisia sodassa: hän valtasi hugenoteilta [[Rouen]]in, ja oli valmistelemassa Orléansin valtausta, kun kostona Wassyn tapahtumista hugenotit murhasivat hänet pistoolilla helmikuussa 1563.
