Ero sivun ”Orava” versioiden välillä

{{Tämä artikkeli|käsittelee eläinlajia. MuistaSanan merkityksistämuita katsomerkityksiä on lueteltu [[oravaOrava (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}

'''Orava''' (''Sciurus vulgaris'') on [[jyrsijät|jyrsijöiden]] lahkoon kuuluva, Suomessakin varsin yleisesti esiintyvä [[nisäkkäät|nisäkäslaji]].

Oravaa tavataan [[Boreaalinen vyöhyke|pohjoisella havumetsävyöhykkeellä]] lähes koko [[Eurooppa|Euroopassa]] sekä [[Aasia]]n pohjoisosissa, lukuun ottamatta kaikkein pohjoisimpia alueita, mistä [[havupuuhavupuut]]t puuttuvat. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneessä kuningaskunnassa]] on amerikkalainen [[harmaaorava]] lähes syrjäyttänyt eurooppalaisen oravan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.forestry.gov.uk/forestry/Redsquirrel | Nimeke =Red squirrel | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Great Britain Forestry Commission | Viitattu = 5.1.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Täysikasvuisen oravan ruumisruumiin pituus on 19–28 cmsenttimetriä ja häntähännän 13–25 cm pitkäsenttimetriä. Painoa oravalla on 200–480 gramman väliltä.

Oravan tunnistaa helposti pitkästä tuuheasta [[häntä|hännästä]]. Oravien silmät ovat melko suuret ja eteenpäin työntyvät, minkä vuoksi niiden näkökenttä on laaja. Vatsa on aina valkea, ja pään sivut ovat yleensä punertavan harmaat, mutta selän ja kylkien väritys voi vaihdella punaisen ja ruskean sävyistä lähes mustaan tai jopa valkoisenkirjavaan. Musta värimuoto on perinnöllinen, ja sitä tavataan erityisesti [[Etelä-Eurooppa|Etelä-Euroopassa]] ja eräillä saarilla, kuten Viron [[Saarenmaa]]lla ja [[Hiidenmaa]]lla.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä= Helminen, Matti| Otsikko= Onko musta orava harvinainen?| Lopetusmerkki=pois|Julkaisu= Suomen Luonto| Ajankohta= 2011|Numero= 1| Sivut= 79| Julkaisija= Suomen luonnonsuojeluliitto}}</ref> Suomen oravakannassa tavataan erilaisia värityyppejä: mustahäntäinen tumma '''kuusiorava''', punahäntäinen vaalea '''mäntyorava''' sekä ruskeahäntäinen orava lukuisine välimuotoineen. Orava vaihtaa karvan kaksi kertaa vuodessa.<ref name="al">''Aamulehti'', s. B18. 25.8.2010, sivu B18.</ref> Korvien karvatupsut kehittyvät syksyn kuluessa ja putoavat keväällä pois. Uros ja naaras muistuttavat toisiaan sekä ulkomuodoltaan että kooltaan.

Pohjoisella [[havumetsävyöhyke|havumetsävyöhykkeellä]], kuten Suomessa, oravien pääravintona ovat [[kuusiKuuset|kuusen]] siemenet, huonoina käpyvuosina oravat turvautuvat myös [[mänty|männyn]] siemeniin. Syksyllä [[sienet]] ovat tärkeä ravinnonlähde. Sen lisäksi oravat voivat syödä [[kukka|kukkia]], [[Marja (gastronomia)|marjoja]], [[Hedelmä (ruoka)|hedelmiä]], vihreitä kasvinosia ja [[nila]]a. Eläinravintona kelpaavat [[toukka|toukat]], [[hyönteiset]] ja linnunmunat jasekä -poikaset. Etelämpänä [[lehtimetsävyöhykeLehtimetsä|lehtimetsävyöhykkeellä]], missä kasvaa runsaasti [[pähkinäpensasPähkinäpensaat|pähkinäpensaita]] ja [[tammi]]a, [[pähkinä]]t ja tammenterhot ovat oravien tärkeimpiä ravinnonlähteitä. [[Baltian maat|Baltian maiden]] sekametsävyöhyke on luonnostaan oraville suotuista aluetta, sillä siellä esiintyy metsissä runsaasti sekä tammea ja pähkinäpensasta että kuusta.

Oravat järsivät toisinaan luita ja pudonneita [[hirvieläimet|hirvieläinten]] sarvia kalkintarpeeseensa. Asutusalueiden ”city-oravat” taas hyödyntävät pääosin lintujen ruokintapaikkojen antimia, pääasiassa [[maapähkinä|maapähkinöitä]], [[auringonkukka|auringonkukansiemeniä]] ja talia. Niiden tiedetään myös tonkivan ulkoroskapönttöjä ruoan toivossa. Joskus orava voi tulla jopa sisälle rakennuksiin ruoanhakuun<ref>[{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/200907189949138_uu.shtml Iltalehti: |nimeke=Kesyt oravat muuttuvat kiusankappaleiksi]|julkaisu=Iltalehti|julkaisija=|viitattu=28.5.2017|tekijä=|ajankohta=18.7.2009}}</ref> tai jopa rakentaa pesän ullakolle.<ref name="ADW:0">Seinfeld, J. 1999. ''Sciurus vulgaris'' [{{Verkkoviite|osoite=http://animaldiversity.ummz.umich.eduorg/site/accounts/information/Sciurus_vulgaris.html|nimeke=''Sciurus vulgaris'' – Eurasian red squirrel|julkaisu=Animal Diversity Web]|julkaisija=|viitattu=28.5.2017|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref>

[[Kuva:JJM SquirrelBaby 01.jpg|thumb|200px180x180px|Kaksiviikkoinen oravanpoikanen.]]

Naaraiden [[kiima|kiima-aika]] on keväällä, mutta sen tarkka ajankohta riippuu ravintotilanteesta. Kantoaika on noin 38 vuorokautta. Ensimmäinen poikue syntyy Suomessa yleensä huhti–toukokuussa, toinen myöhemmin kesällä. Poikasia syntyy kunnostettuun nukkumapesään kolmesta kuuteen kappaletta. Emo imettää poikasia viidestä kuuteen viikkoa. Uros ei osallistu poikasten hoitoon. Orava voi pisimmillään elää vangittuna kymmenvuotiaaksi ja luonnossakin 6–7-vuotiaaksi. Tavallisesti orava ei kuitenkaan elä 2–4 vuotta kauempaa. Sukukypsäksi se tulee toisena elinvuotenaan.<ref name="ADW:0" />

[[Kuva:Oravan jälki.JPG|thumb|150px180x180px|Oravan jäljet.]]

Useimmista muista nisäkkäistäjyrsijöistä poiketen orava on selvästi päiväeläin. Suomenkin nisäkäslajistossa orava on ainoa aidosti päiväaktiivinen laji.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mikkola-Roos, Markku & Yrjölä, Rauno (toim.)| Nimeke = Viikki : Helsingin Vanhankaupunginlahden historiaa ja luontoa| Vuosi =2000| Sivu = 176| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Tammi| Tunniste = ISBN |Isbn=951-31-1714-6}}</ref> Oravan reviiri on muutaman hehtaarin laajuinen.<ref name="al"/> Se rakentaa useita lähes pallon muotoisia pesiä liikkumisalueensa sisälle. Pesät sijaitsevat korkeissa puissa, yleensä kuusen tai männyn oksilla, mutta myös linnunpöntöt käyvät. Sisältä orava vuoraa pesät [[naavaNaavat|naavalla]]lla, ruoholla, [[sammalet|sammalilla]], lehdillä ja muilla täytteillä. [[Talvi|Talvella]] pesät ovat lämpimiä. Ollessaan pesässä orava sulkee sen kulkuaukon. Oravat myös kätkevät ruokaa varastoon maahan tai puun koloihin. Orava muistaa osan kätköistään, ja löytää ne lopulta hajuaistinsa perusteella.<ref name="al"/> Oravat voivat kesyyntyä hyvin kesyiksi ihmisten läheisyydessä.

Oravat istuttavat vuosittain tuhansia puita vahingossa, koska ne kätkevät terhoja ja unohtavat osan niiden kätköpaikoista. Toisaalta huonoina käpyvuosina ne saattavat syödä kuusen kukintosilmuja, jolloin vuosikasvaimet putoavat maahan, joskin kuusi voi silti kyetä kukkimaan runsaasti seuraavana vuonna<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Leena, Jukka (toim.) | Nimeke = Metsänterveysopas| Vuosi = 1988| Sivu = 99| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Samerka Oy| Tunniste = ISBN |Isbn=951-9176-34-9| Viitattu = 8.8.2015 }}</ref>.

Oravannahkaa käytettiin aikoinaan maksuvälineenä, ja sana ”raha” onkin alun perin tarkoittanut oravannahkaa. Oravaa [[Metsästys|metsästettiin]] Suomessa 1900-luvun alussa satojatuhansia yksilöitä. Nahkoja vietiin lähinnä Saksaan ja Englantiin. Laji rauhoitettiin vuonna 1929, ja metsästysaikaa lyhennettiin. Oravakannat elpyivätkin nopeasti. Nykyään oravan metsästys Suomessa on vähäistävähäisempää. Saalismäärä oli vuonna 2013 7 100 kappaletta.<ref> Riistan-ja kalantutkimuslaitoksen tietokanta</ref><ref name="al"/> Suomessa oravan metsästyskausi alkaa koko maassa 1.12. joulukuuta ja päättyy 31.1 tammikuuta. Tänä aikana oravia metsästetään noin 3&#x20;000–5&#x20;000 yksilöä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/oravanmetsastys_alkoi/5964580 Yle 3- 5964580|nimeke=Oravanmetsästys alkoi|julkaisu=Yle Uutiset|julkaisija=|viitattu=28.5.2017|tekijä=|ajankohta=1.12.2009}}</ref>

* [http://dx.doi.org/10.7589/0090-3558-48.2.454 Acute Fatal Toxoplasmosis in Three Eurasian Red Squirrels] {{en}}