Ero sivun ”Isopussikaniini” versioiden välillä

| iucn_arvioija = Friend, T.,; Morris, K. & van Weenen, J.

| heimo = [[Pussikaniinit]] ''Thylacomyidae'' <ref name="Wilson&Reeder">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=10900004 | Nimeke = ''Macrotis lagotis'' | Tekijä = Wilson, Don E. Wilson & Reeder, DeeAnn M. Reeder | Julkaisu = Mammal Species of the World | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 9.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>

* ''Perameles lagotis'' <small>Reid, 1837</small> <ref>{{Verkkoviite | Osoite name= http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=10900003 | Nimeke = ''Macrotis'' | Tekijä = Don E. "Wilson & DeeAnn M. Reeder | Julkaisu = Mammal Species of the World | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 9.10.2010 | Kieli = {{en}} }}<"/ref>

'''Isopussikaniini''' (''Macrotis lagotis'') on [[Australia]]n puoliaavikoilla elävä uhanalainen [[Nisäkkäät|nisäkäs]]. Se on luultavasti heimonsa ainoa elossa oleva laji. [[Nisäkäsnimistötoimikunta|Nisäkäsnimistötoimikunnan]] ehdotus lajin uudeksi [[suomen kieli|suomenkieliseksi]] nimeksi oli "isokorvapusseli"”isokorvapusseli”.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Nisäkäsnimistötoimikunta | Nimeke= Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet | Osoite= http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Macrotis%20lagotis | Ajankohta= 2008 | Julkaisija= Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto | Luettu= 9.10.2010}} — [[Suomen kielen lautakunta]] suhtautui toimikunnan nimistöehdotukseen torjuvasti. Ks. {{Verkkoviite | Osoite= https://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/kannanotot/maailman_nisakkaiden_suomenkieliset_nimet| Nimeke= Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet| Tekijä= Suomen kielen lautakunta| Julkaisu= Kotus.fi|Ajankohta=20.11.2008| Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu= 18.10.2011}}</ref>

Isopussikaniiniuroksen ruumiinpituus on 30–50 senttiäsenttimetriä ja naaraan pituus 29–39 senttiäsenttimetriä. Painoa on 1–1,5 kiloakilogrammaa.<ref name="Mue"/> Etujalat ovat vahvat ja niissä on viisi varvasta, joista kolmessa on kynnet. Takajalat ovat pitkät ja hoikat, ja niiden keskellä on [[Kengurut|kenguruiden]] tapaan yksi suuri keskivarvas, jota eläin käyttää sukimiseen.<ref name="CWS:0">{{Verkkoviite | Tekijäosoite= http://members.optusnet.com.au/bilbies/Bilby_Society_Fact_Sheet.pdf| Nimekenimeke=CWSBilby -Facts Animaland BytesFigures|julkaisu=|julkaisija=The - GreaterAustralian Bilby Appreciation Society| Osoiteviitattu=27.5.2017|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}|tiedostomuoto=PDF}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://wwwreptilepark.currumbin-sanctuary.orgcom.au/contentanimals/standard.asp?namemammals/greater-bilby/|nimeke=GreaterBilbyGreater bilby| Ajankohtajulkaisu=2006Australian Reptile Park|julkaisija=|viitattu=27.5.2017|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref><ref Julkaisijaname=Currumbin Wildlife Sanctuary":1">{{Verkkoviite|osoite=https://australianmuseum.net.au/greater-bilby|nimeke=Greater Bilby|julkaisu=Australian LuettuMuseum|julkaisija=23|viitattu=27. 125. 20082017|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref> Lajin korvat ovat pitkät ja karvattomat. Kuono on pitkä ja karvaton ja siten vaaleanpunainen.<ref name="ARK">{{Verkkoviite | Tekijäjulkaisu=ARKive | kieli={{en}}|Tekijä=|Nimeke=Greater bilby (''Macrotis lagotis - Information - ARKive '')| Osoite=http://www.arkive.org/greater-bilby/macrotis-lagotis/info.html | Ajankohta=2008 | Julkaisija=ARKive | Luettu=1227. 135. 20082017}}</ref> Turkki on pehmeä ja silkkinen, väriltään sinertävänharmaa. Mustavalkea häntä on noin 25 senttiä pitkä, ja sen päässä harjatupsu.<ref name="Mue">{{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Ulla Elo (toimitustoim.)| NimikeNimeke=Maailman uhanalaiset eläimet -– Nisäkkäät Osa 1 | Sivu=138 | Vuosi=1991 | Sivu=138|Julkaisija=Weilin-Göös | Tunniste=ISBN |Isbn=951-35-4686-1}}</ref> Isopussikaniinin näkö on huono, mutta hajuaisti onsen sijaan hyvä.<ref name="CWS:1" />

Alalajeja tunnetaan kaksi. Läntinen ''M. l. lagotis'' elää läntisessä Australiassa ja ''M. l. sagitta'' [[Queensland]]issäQueenslandissä.<ref name="ARK"/>

Isopussikaniinin tyypillistä elinympäristöä ovat harvakseltaan pensaita kasvavat [[Pensasaro|puoliaavikot]], missä on tarpeeksi pehmeää, vähäkivistä hiekka- ja savimaata pesäkolojen kaivamiseen.<ref name="Mue"/> Isopussikaniini tarvitsee lisäksi ajoittain toistuvia [[Metsäpalo|maastopaloja]], jotka saavat sen sen ravintokasvit, kuten ''Yakirra australience'' -[[heinäkasviHeinäkasvit|heinäkasvin]]n kasvamaan. Se viihtyy myös avoimilla metsämailla sekä ruohostomailla. Lajia on tavattu myös kuivemmilta alueilta.<ref name="IUCN"/>

Isopussikaniini on yöeläin ja pysyttelee valoisan ajan jopa 3kolme metriä syvässä käytävässään. Se lähtee hämärän tultua kolostaan pariksi tunniksi etsimään ruokaa. Lajin asuttaman alueen tunnistaa helposti niiden kaivamista noin 10 senttiä syvistä koloista, jotka täplittävät niiden asuinaluetta.<ref name="Mue"/> Ne elävät pääasiassa yksikseen ja ovat yhdessä lähinnä lisääntymisen aikana.<ref name="ADW"/> Kolossa voi kuitenkin asua myös muita perheenjäseniä, kuten pariskunta ja poikasia nuoriin aikuisiin asti. Isopussikaniini on ahkera ja nopea kaivaja, ja sen reviirillä on useita koloja, jotka tarjoavat suojaa pedoilta.<ref name="Mue"/> Eläimet pysyttelevätkin yleensä 100 metrin etäisyydellä koloistaan ja käyvät useissa yön aikana ja asettuvat johonkin niistä päivän ajaksi.<ref name="BBC">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimekejulkaisu=BBC - Science & Nature|kieli={{en}} - Wildfacts -{{vanhentunut linkki}}|Tekijä=|Nimeke=Greater bilby | Osoite=http://www.bbc.co.uk/nature/wildfacts/factfiles/3071.shtml | Ajankohta=2008 | Julkaisija=BBC | Luettu=23. 12. 2008}}</ref> Yleensä vain yksi koloista on avoinna, sillä isopussikaniinit kätkevät ne pienellä pensaalla, ruohomättäällä tai termiittikeon palasella.<ref name="CWS:1" /> Isopussikaniini elää vankeudessa korkeintaan 8kahdeksan vuotta.<ref name="ADW"/>

Isopussikaniini on kaikkiruokainen. Ne paljolti kaivavat ravintonsa maasta. Pääosa sen ravinnosta koostuu kuitenkin kasvien maanalaisista osista, siemenistä, hedelmistä, hyönteisistä ja niiden toukista.<ref name="Mue"/> Ne syövät myös pieniä selkärankaisia.<ref name="ADW"/> Tarvitsemansa veden sene saasaavat ravinnostaan, etupäässä [[termiitit|termiiteistä]] ja juurista.<ref name="Mue"/>

Isopussikaniinien lisääntymiskausi on maalis-toukokuussa, jolloin naaras synnyttää noin 17 päivän kantoajan jälkeen 1–3 poikasta.<ref name="ADW">{{Verkkoviite | Tekijäjulkaisu=DeborahAnimal CiszekDiversity Web|Tekijä=| Nimeke=ADW ''Macrotis lagotis'' Information– |greater bilby|Osoite=http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Macrotis_lagotis.html | Ajankohta=1999 | Julkaisija=University of Michigan | Luettu=2327. 125. 20082017}}</ref> Poikaset kehittyvät pussissa noin 75 päivää. Pussista lähdön jälkeen ne viipyvät pesässä pari viikkoa, jossa emo käy niitä öisin imettämässä.<ref name="Mue"/>

Isopussikaniinia pidettiin vielä 1800-luvulla runsaslukuisena ja laajalle levinneenä,<ref name="Mue"/>, mutta nykyään kanta on jatkuvasti laskemassa. Niiden määrän uskotaan laskeneen yli 10&nbsp;% prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana{{milloin}}. Levinneisyys on nykyään laikuttainen ja aikuisten isopussikaniinien kanta on ehkä alle 10&nbsp;000 yksilöä.<ref name="IUCN"/> Aikaisemmin lajia verottivat turkismetsästys, myrkkysyötit ja [[Kaniini|kaniineille]] tarkoitetut ansat,<ref name="CWS:0" />, mutta tärkeimmät syyt lajin taantumiselle ovat vierasperäiset lajit, kuten niitä saalistavat [[kettu|ketut]] ja [[kissa]]t, sekä ravinnosta kilpailevat ja elinympäristöä tuhoavat karjaeläimet ja [[kaniini]]tkaniinit ja maastopalojen hallinta. Muita haittoja ovat kaivostoiminta ja tiekuolemat. [[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto]] IUCN luokittelee lajin vaarantuneeksi.<ref name="IUCN"/>

Isopussikaniini on nykyään rauhoitettu Australiassa. Se myös kuuluu [[CITES]]-sopimuksen liitteeseen I. Sitä tavataan myös suojelualueilta.<ref name="Mue"/> Laji lisääntyy hyvin vankeudessa, jonkaminkä ansiosta vankeudessa syntyneitä isopussikaniineja on alettu menestyksekkäästi palauttaa entiselle levinneisyysalueelleen Länsi- ja Etelä-Australiaan.<ref name="ARK"/>