Ero sivun ”Taloudellinen epätasa-arvo” versioiden välillä

 

== Talouskasvu ja tuloerot ==

Turun Sanomien artikkelissa tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt Tampereen yliopiston [[kansantaloustiede|kansantaloustieteen]] professori [[Matti Tuomala]] arvosteli näkemystä [[tuloerot|tuloerojen]] muodostumisesta, jonka mukaan "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois" ([[Jyrki Katainen]] Turun Sanomissa<ref name="ts05112007">{{Verkkoviite |Julkaisija=Turun Sanomat / STT |Osoite=http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074238275/Suomen+rikkain+kotitalous+yli+60+kertaa+varakkaampi+kuin+keskivertohuusholli |Nimeke=Suomen rikkain kotitalous yli 60 kertaa varakkaampi kuin keskivertohuusholli|Viitattu=5. marraskuuta 2007}}</ref>) ja toteaa, että "ei voida ajatella, että ihmiset olisivat yksinäisiä saarekkeita ja riippumattomia toisistaan. Tulonjaon eri osaset ovat aina riippuvaisia toisistaan".<ref name="ts05112007"/>.

 

Bhallan tutkimusten mukaan tihkumisjousto ("trickle-down elasticy") on 4 eli 10 %:n keskimääräisten tulojen kasvu johtaisi köyhyyden vähenemään 40 %:lla. Aiemmat tulokset ovat olleet usein vain 1,5 - 3.<ref name=bhalla/> <!-- prosentteja, ei prosenttiyksiköitä!-->

 

Nobel-palkitun kansantaloustieteen professorin [[Joseph Stiglitz]]in mukaan teoria, jonka mukaan tuloerot edistävät talouskasvua ja talouskasvu hyödyttää köyhiä kun heille tihkuu lopulta rahaa rikkailta ei pidä paikkaansa: esimerkiksi [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] [[1980-luku|1980-luvulla]] talous kasvoi, mutta pienituloisimpien [[reaalitulo]]t laskivat. Stiglitzin mukaan taloustieteellinen tutkimus ei ole löytänyt tukea teorioille, joiden mukaan epätasainen tulonjako aiheuttaa rikkaiden säästämisasteen nousua, säästöt lisäävät pääomia ja pääomien lisääntyminen lisää talouskasvua. Stiglitzin mukaan nopea talouskasvu voidaan saavuttaa myös ilman huomattavaa epätasa-arvon kasvua. Stiglitzin mukaan korkea säästöaste ei edellytä suuria tuloeroja.<!--koko kappale tämän lähteen mukaan: --><ref name="viitaniemi2008"/>