|
Ritva Haavikon vanhemmat olivat toimitusjohtaja Kaarlo Aksel Hanhineva ja liikkeenharjoittaja Ilma Amanda Pesonen. Hän valmistui [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]] Varkauden yhteislyseosta 1948, [[filosofian kandidaatti|filosofian kandidaatiksi]] 1952 ja [[filosofian lisensiaatti|filosofian lisensiaatiksi]] 1980 [[Helsingin yliopisto]]sta. Haavikko sai [[Professori (arvonimi)|professorin]] arvonimen 2001.<ref name=KKO>{{Kirjaviite | Nimeke=Kuka Kukin On 2005 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2005 | Tunniste = ISBN 951-1-19577-8}}</ref> Haavikko on toiminut opetus- ja tutkimustehtävissä eri [[yliopisto]]issa, muun muassa [[Joensuun yliopisto]]n kirjallisuuden [[lehtori]]na ja vt. apulaisprofessorina. Hän on ollut myös [[MTV (yritys)|Mainostelevisio]]ssa perhetoimituksen päällikkönä.<ref name="KKO"/>
Haavikko oli naimisissa professori [[Kullervo Rainio]]n kanssa 1952−19701952–1970. Avioeroon päättyneestä liitosta hänellä on vuosina 1955 ja 1957 syntyneet kaksi poikaa.<ref name="KKO"/> Avioliitto runoilija [[Paavo Haavikko|Paavo Haavikon]] kanssa kesti vuodesta 1971 tämän kuolemaan asti 2008<ref>[http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4828/ Kansallisbiografia: Paavo Haavikko] Viitattu 23.10.2008</ref>, mutta pariskunta asui erillään vuodesta 1983.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Heikki Haavikko | Nimeke = Paavo Haavikko, isä | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Teos | Vuosi = 2015 | Sivut = 68 | Tunniste = ISBN 978-951-851-399-8}}</ref>. Ennen vuotta 1971 julkaistun tuotantonsa Haavikko on julkaissut nimellä Ritva Rainio.
== Mika Waltari -tutkijana ==
Haavikon ura [[Mika Waltari]] -asiantuntijana on vuosikymmenien mittainen. Hän haastatteli kirjailijaa [[1970-luku|1970-luvulla]] laajasti [[elämäkerta]]a varten. Haavikko ehdotti Waltarille, että tämän tuotannosta koottaisiin [[retrospektiivi]]nen tekstivalikoima julkaistavaksi ''[[Ihmisen ääni]]'' -sarjassa. Syntyneessä kokoomateoksessa ''Ihmisen ääni. Nöyryys −– intohimo'' (WSOY, 1978), jonka Haavikko toimitti, ilmestyivät myös Waltarin viimeiset julkaistut tekstit. Kirjailijan kuoltua ilmestyivät Haavikon toimittamana Waltarin teokset ''[[Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978]]'' (1979) ja ''Kirjailijan muistelmia'' (1980). Haavikko toimitti myös artikkelikokoelman ''Mika Waltari −– mielikuvituksen jättiläinen'' (WSOY, 1982). Syksyllä 2008 ilmestyy Haavikon kirjoittama elämäkertateos ''Mika Waltari, sananvalloittaja'', jossa hän tarkastelee muun muassa Waltarin kirjallisia vaikuttajia ja teosten syntyprosessia.<ref>[http://www.kirkkojakaupunki.fi/?newsid=7179&deptid=127&languageid=3&NEWS=1 Marjo Kytöharju: "Mies, joka eli tuhansia vuosia". ''Kirkko ja Kaupunki'', 22.1.2008]. Viitattu 25.10.2008.<br>Mika Waltari: "Esipuhe". ''Ihmisen ääni. Nöyryys −– intohimo'' / ''10 Waltaria''. Toinen painos. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. S. 831−833831–833.<br>[http://www.sr.se/cgi-bin/Sisuradio/programsidor/artikel.asp?ProgramID=1003&Artikel=2304927 "Ritva Haavikko kertoo Mika Waltarista". ''Sveriges Radio Sisuradio'']. Viitattu 25.10.2008.<br>[http://www.btj.com/btjcgi/arvo/get_add_info.cgi?type=PRES&key=4356459464123668 Haavikko, R.: Mika Waltari, sananvalloittaja. ''BTJ.com'']. Viitattu 25.10.2008.</ref>
== Muuta tuotantoa ==
Haavikon yhteistyöstä [[Helvi Hämäläinen|Helvi Hämäläisen]] kanssa syntyi kaksi teosta: hän toimitti Hämäläisen muistelmateoksen ''Ketunkivellä. Helvi Hämäläisen elämä 1907−19541907–1954'' (WSOY, 1993) ja [[päiväkirja]]n ''Päiväkirjat 1955−19881955–1988'' (WSOY, 1994).<ref>[http://www.hs.fi/juttusarja/kritiikinklassikot/artikkeli/Ritva+Haavikko+%E2%80%93+Helvi+H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4inen+Ketunkivell%C3%A4+Helvi+H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4isen+el%C3%A4m%C3%A4+1907%E2%80%931954/1135227999544 Pekka Tarkka: "Ritva Haavikko – Helvi Hämäläinen: Ketunkivellä. Helvi Hämäläisen elämä 1907–1954". ''HS.fi'', 13.6.2007 (julkaistu ''Helsingin Sanomissa'' 19.9.1993)]. Viitattu 25.10.2008.</ref>
Haavikon hevosharrastus kulminoituu tietokirjassa ''Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa'' (WSOY, 2003)<ref>[http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/El%C3%A4in+ja+symboli+kohtaavat+kauniissa+kirjassa/HS20030405SI1KU01yym Arja Maunuksela: "Eläin ja symboli kohtaavat kauniissa kirjassa". ''HS.fi'', 5.4.2003]. Viitattu 25.10.2008.</ref>. Tästä teoksesta Haavikolle myönnettiin [[Lauri Jäntin säätiö]]n palkinto 2004. Hän on uransa alkupuolella julkaissut myös lastenkirjan ''Tuli kerran tyttö ja susi'' (WSOY, 1966).
Haavikon panos kirjojen ja kirjasarjojen toimittajana on mittava. Erityisesti hänet tunnetaan toimittamastaan kirjasarjasta ''Miten kirjani ovat syntyneet'' 1−41–4 (1969−20001969–2000), jossa kirjailijat kertovat teoksiensa syntyprosessista. Hän on toimittanut myös artikkelikokoelman ''Kirjallisuuskritiikki ja opetus'' (Äidinkielen opettajain liitto, 1971) ja sen laajennetun laitoksen ''Kirjallisuuden tulkinta ja opetus'' (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1978). Hän oli yksi [[kansakoulu]]n äidinkielen oppikirjasarjan ''Luen ja kirjoitan'' (1967) tekijöistä. Artikkelikokoelman ''Luovuuden ulottuvuudet'' (Weilin + Göös, 1984) Haavikko toimitti [[Jan-Erik Ruth]]in kanssa.
== Lähteet ==
| 