Wikipedia

Ero sivun ”Pintajännitys” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Wasserläufer bei der Paarung crop.jpg|thumb|250px|Hyönteinen voi kävellä veden päällä pintajännityksen ansiosta.]]
[[Fysiikka|Fysiikassa]] '''pintajännitysPintajännitys''' on [[Fysiikka|fysiikassa]] [[neste]]en pinnan ilmiö, jonka vuoksi pinta käyttäytyy kuin joustava kalvo. Se mahdollistaa [[vesimittarit|vesimittarien]] kaltaisten [[hyönteiset|hyönteisten]] kävelyn [[vesi|veden]] pinnalla ja aiheuttaa muun muassa [[kapillaari-ilmiö]]n.
 
Pintajännitys johtuu nesteen [[molekyyli]]en välisistä vetovoimista, [[koheesio]]sta, jotka puolestaan johtuvat molekyylien sisäisistä [[voima (fysiikka)|voimista]]. Nesteessä yleisesti jokaiseen molekyyliin vaikuttavat ympäröivät molekyylit joka suunnasta yhtä suurella voimalla, jolloin voimien summa on nolla. Nesteen pinnalla oleviin molekyyleihin vaikuttavat alapuolella olevien molekyylien vetovoimat, mutta nesteen ulkopuolella ei ole molekyylejä tasaamassa näitä voimia. [[Vesi|Veden]] pinnassa on ikään kuin tiukasti toisiinsa sitoutuneiden vesimolekyylien kerros, jonka [[tiheys]] on suurempi kuin veden tiheys pinnan alapuolella. Veden pinta on kuin kalvo, joka kannattaa kevyitä esineitä. Ilmamolekyylit vaikuttavat myös nesteen pintaan, mutta koska ilma on huomattavasti vettä harvempaa, tämä voima voidaan jättää huomioitta.
 
Pintajännitystä mitataan yksikössä [[newton|newtonia]]eissa per [[metri|metriä]] kohden (N/m), ja [[Suure|suureen]] symbolina on yleensä '''σ''', '''γ''' tai ''T''. [[Dimensioanalyysi]]llä voidaan osoittaa, että pintajännityksen yksikkö (N/m) on yhtäpitävä yksikön [[Joule|joulea]] per[[Neliömetri|neliömetriä]] neliömetrikohden (J/m<sup>2</sup>) kanssa. Tämä tarkoittaa, että pintajännitys voidaan ajatella myös [[pintaenergia]]na.
 
[[Vaate|Vaatteita]] pestäessä pelkkä vesi ei helposti pysty tunkeutumaan pestäviin [[Kuitu|kuituihin]] suuren pintajännityksensä takia. Kun veteen lisätään pesu- tai puhdistusainetta, joka sisältää [[tensidi|tensidejä]] eli pinta-aktiivisia aineita, veden pintajännitys pienenee, jolloin vesi "kastelee" paremmin. Lisäksi [[lämpötila]]n nousu pienentää pintajännitystä. Pintajännitys riippuu myös nesteestä: esimerkiksi veden pintajännitys on suuri, koska [[Sähködipoli|poolisten]] vesimolekyylien väliset [[vetysidos|vetysidokset]] ovat voimakkaita.
 
[[Stalagmometri]]llä voidaan mitata nesteiden pintajännityksiä.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pintajännitys”