Ero sivun ”Pintajännitys” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Wasserläufer bei der Paarung crop.jpg|thumb|250px|Hyönteinen voi kävellä veden päällä pintajännityksen ansiosta.]]
Pintajännitys johtuu nesteen [[molekyyli]]en välisistä vetovoimista, [[koheesio]]sta, jotka puolestaan johtuvat molekyylien sisäisistä [[voima (fysiikka)|voimista]]. Nesteessä yleisesti jokaiseen molekyyliin vaikuttavat ympäröivät molekyylit joka suunnasta yhtä suurella voimalla, jolloin voimien summa on nolla. Nesteen pinnalla oleviin molekyyleihin vaikuttavat alapuolella olevien molekyylien vetovoimat, mutta nesteen ulkopuolella ei ole molekyylejä tasaamassa näitä voimia. [[Vesi|Veden]] pinnassa on ikään kuin tiukasti toisiinsa sitoutuneiden vesimolekyylien kerros, jonka [[tiheys]] on suurempi kuin veden tiheys pinnan alapuolella. Veden pinta on kuin kalvo, joka kannattaa kevyitä esineitä. Ilmamolekyylit vaikuttavat myös nesteen pintaan, mutta koska ilma on huomattavasti vettä harvempaa, tämä voima voidaan jättää huomioitta.
Pintajännitystä mitataan yksikössä [[newton|newtonia]]
[[Vaate|Vaatteita]] pestäessä pelkkä vesi ei helposti pysty tunkeutumaan pestäviin [[Kuitu|kuituihin]] suuren pintajännityksensä takia. Kun veteen lisätään pesu- tai puhdistusainetta, joka sisältää [[tensidi|tensidejä]] eli pinta-aktiivisia aineita, veden pintajännitys pienenee, jolloin vesi "kastelee" paremmin. Lisäksi [[lämpötila]]n nousu pienentää pintajännitystä. Pintajännitys riippuu myös nesteestä: esimerkiksi veden pintajännitys on suuri, koska [[Sähködipoli|poolisten]] vesimolekyylien väliset [[vetysidos|vetysidokset]] ovat voimakkaita.
[[Stalagmometri]]llä voidaan mitata nesteiden pintajännityksiä.
|