Ero sivun ”Työväenlehti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muutti englanninkieliset termin suomenkielisiksi, ja siirsi Viitteet osion oikealle tasolle. |
kirjoitusvirhe |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Kansan Lehden henkilokunta.jpg|thumb|300px|Vuosina 1899–1991 [[Tampere]]ella ilmestyneen [[Kansan Lehti|Kansan Lehden]] toimituskuntaa vuonna 1944.]]
'''Työväenlehdiksi''' kutsutaan [[Suomi|Suomessa]] poliittisia tai
Nykyään Suomessa ilmestyviksi työväenlehdiksi lasketaan neljä [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen]]<ref>[http://www.sdp.fi/fi/component/content/article/30-sdp/tutustu/taustat/4453-sosialidemokraattinen-sanomalehdisto Sosialidemokraattinen sanomalehdistö] Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. Viitattu 28.6.2014.</ref> ja kolme [[Vasemmistoliitto|Vasemmistoliiton]] kannattajana toimivaa sanomalehteä sekä kaksi [[Kommunismi|kommunistista]] lehteä ja sitoutumaton ruotsinkielinen [[Ny Tid]].<ref name=metalli/> Lisäksi Suomessa ilmestyy muutamia pelkästään verkossa julkaistavia lehtiä.
Rivi 17:
=== Työväenlehdistön jakautuminen ===
[[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] myötä sosiaalidemokraattinen puolue ja koko suomalainen työväenliike jakautui kahtia maltillisempiin [[Sosiaalidemokratia|sosiaalidemokraatteihin]] sekä radikaaleihin [[Kommunismi|kommunisteihin]]. Sosiaalidemokraattien julkaisemat lehdet olivat aluksi sangen maltillisia ja arvostelivat sisällissodan voittaneiden [[Valkoiset|valkoisten]] lisäksi myös Venäjällä vallan ottaneita [[Bolševismi|bolševikkejä]]. Lehtien julkaiseminen vapautui vuonna 1919 voimaan tulleen [[Painovapauslaki|painovapauslain]] myötä, joka salli sanomalehtipainojen perustamisen myös kaupunkien ulkopuolelle. Yleensä paikkakunnan johtava lehti oli kuitenkin porvarillinen, jonka johdosta sosiaalidemokraattien sanomalehdet olivat koko 1920–1930-lukujen ajan taloudellisesti ahtaalla. Vaikka useat lehdet olivat pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa, niitä yleensä julkaistiin tappioista huolimatta niin pitkään kuin rahaa riitti. Sisällissodan jälkeen työväenlehtien omistuspohja oli myös muuttunut niin, että niiden siteen sosiaalidemokraattiseen puolueeseen olivat enää nimellisiä, vaikka ne toimivatkin sen
[[Kuva:Hameen Yhteistyon toimitus.jpg|thumb|300px|[[Hämeen Yhteistyö]]n toimittajia.]]
Elokuussa 1918 perustettu [[Suomen Kommunistinen Puolue]] puolestaan oli alusta lähtien kielletty ja sen maanalaisesti julkaisemia lehtiä lakkautettiin säännöllisesti [[Suomen sisäministeriö|sisäministeriön]] määräyksestä. Yleensä ne aloittivat kuitenkin ilmestymisensä pian uudelleen eri nimisenä. Laillisesti kommunistien lehtiä alkoi Suomessa ilmestymään vasta syksyllä 1944 [[Jatkosota|jatkosodan]] päättäneen [[Moskovan välirauha|välirauhansopimuksen]] jälkeen.<ref name=uta/> Työväenliikkeen kolmannella pääsuuntauksella [[anarkismi]]lla ei ole tiettävästi ollut Suomessa omia sanomalehtiä, mutta Pohjois-Amerikassa on ilmestynyt amerikansuomalaisten julkaisemia [[Anarkosyndikalismi|anarkosyndikalistisia]] työväenlehtiä, joista tunnetuimpia olivat [[Industrialisti]] ja [[Tie Vapauteen]].<ref>[http://blog.lib.umn.edu/jhatcher/duluthcommunitynews/2007/12/industrialisti_history_of_a_fi_1.html Industrialisti: History of a Finnish-language socialist newspaper] Duluth Community News. Viitattu 28.6.2014.</ref>
| |||