Ero sivun ”Oikeussubjekti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti siirsi "Katso myös" -osion oikeaan kohtaan. |
Korjattava/suomi |
||
Rivi 1:
{{Korjattava/suomi}}
'''Oikeussubjekti''' on [[Oikeustiede|oikeustieteessä]] sellainen taho, joka voi saada oikeuksia ja tulla velvoitetuksi. Tätä ominaisuutta kutsutaan [[oikeuskelpoisuus|oikeuskelpoisuudeksi]]. Oikeussubjekteja ovat '''luonnolliset henkilöt''' eli [[ihminen|ihmiset]] sekä '''oikeushenkilöt''', joita ovat erilaiset yritykset, yhteisöt ja julkisoikeudelliset tahot.
[[Eläin]] tai [[ympäristö]] ei ole oikeussubjekti.{{lähde}} Niiden oikeudellinen asema on järjestetty oikeussubjekteihin kohdistettujen ohjeiden tai kieltojen avulla. Eläin ei itse voi vaatia oikeuksiensa toteuttamista tuomioistuimessa. Eläin katsotaan lähinnä esineeksi, vaikka joissain oikeusjärjestyksissä on tunnustettu, että eläimilläkin voi olla itsenäisiä [[perusoikeus|perusoikeuksia]] kuten oikeus elämään. Joissain maissa joille on myönnetty oikeushenkilön asema<ref>[http://yle.fi/uutiset/3-9522979 Intiassa pyhät joet saivat oikeushenkilön statuksen] Yle, 2017</ref>.
==Luonnollinen henkilö==
Rivi 13 ⟶ 14:
Oikeushenkilöön liittyviä keskeisiä kysymyksiä ovat miten se perustetaan, miten sitä edustetaan, vastaako edustaja henkilökohtaisesti sen velvoitteista, onko jäsen vastuussa sen velvoitteista ja miten se lakkautetaan.
Oikeushenkilöitä ovat kauppaoikeudelliset yhteisöt (kuten [[osakeyhtiö]]t ja [[osuuskunta|osuuskunnat]]), siviilioikeudelliset yhteisöt (kuten [[yhdistys|yhdistykset]] ja [[säätiö]]t) sekä [[julkisyhteisö]]t (kuten valtio, kunnat tai seurakunnat). Julkisyhteisöt ovat julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä ja muut ovat yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä.
[[Yksityinen elinkeinonharjoittaja]] (ns. "toiminimiyrittäjä") ei ole oikeushenkilö vaan luonnollinen henkilö, joka harjoittaa jotain elinkeinoa.
Rivi 28 ⟶ 29:
==Epävarsinaiset oikeushenkilöt==
Epävarsinaisia oikeushenkilöitä ovat [[konkurssipesä]]t ja [[kuolinpesä]]t.<ref>Lappalainen, Juha et al.: ''Prosessioikeus,'' WSOY pro 2007, ISBN 978-951-0-32491-2, sivu 339.</ref> Konkurssipesä voi olla muun muassa yhteisösakkovaatimuksen kohteena, koska sillä on oikeudellinen toimintakyky ja oikeuskelpoisuus. Konkurssipesä vastaa ennen [[konkurssi]]a tehdyn [[rikos|rikoksen]] seuraamuksena tuomitusta yhteisösakosta. Näin oikeushenkilön joutuminen konkurssiin ei poista rangaistusvastuuta. Jos konkurssiin asettaminen tapahtuu ennen kuin yhteisösakko on ehditty tuomita, konkurssipesästä tulee [[oikeusjuttu|oikeusjutun]] [[vastaaja]] konkurssivelallisen sijaan. Koska yhteisösakon peruste on syntynyt ennen konkurssia, on se tavalliseen tapaan valvottavaa konkurssivelkaa eikä konkurssipesän velkaa.<ref name="HE" />
==Vaarallinen oikeussubjekti==
| |||