Versio 15. maaliskuuta 2017 kello 21.53 muokkaa Dm7 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 322 muokkausta →‎Höyryveturien vesitornit Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 15. maaliskuuta 2017 kello 21.57 muokkaa kumoa Dm7 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 322 muokkausta →‎Höyryveturien vesitornit Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 35: ==Höyryveturien vesitornit== [[Kuva:Vesitornilla.jpg\|thumb\|Jokioisten museorautatien varikkomestari hoitamassa LWR6 -veturin vedentäyttöä Minkiön aseman vesitornilla toukokuussa 2006]] Höyryveturien aikakautena monilla rautateillä oli erillisiä vesitorneja vetureita varten. Suomessa niitä jäi jonkin verran jäljelle varsinaisen höyryveturikauden päätyttyä. Vesitornista vesi meni veturiin joko [[Vesiviskuri\|vesiviskurin]] kautta tai vesitornissa oli radan puoleisessa kyljessä erillinen laskuputki, jonka alle veturin vedentäyttöaukko voitiin ajaa. Vesitornista vesiviskur(e)ille menevä putki oli isokokoinen, jotta veden virtaus ~~olisi ollut~~oli riittävän suuri nopeaan vesitykseen. Vesiviskurilla on voitu vesittää myös [[Dr12]] dieselveturin höyrynlämmityksen vesisäiliö. Suomalaiset rautateiden vesitornit ~~ovat olleet~~olivat pääsääntöisesti tiilirakenteisia ja rautainen vesisäiliö ~~on ollut~~oli erillisenä rakenteena tornin sisällä. Vesitornia on voitu lämmittää talvella. Vesitorni ~~on ollut joko~~sijaitsi veturitallin yhteydessä tai se oli erillinen rakennus. Viimeisimmät vesitornit rakennettiin 50-luvulla mm. Riihimäelle ja Toijalaan. Vesitornit ~~sijaitsivat~~sijoitettiin rautateillä 30-40 km välein. Yksi harvoista Suomessa aktiivikäytössä olevista höyryveturien vesitorneista sijaitsee [[Minkiön asema]]lla. Se valmistui rautatien satavuotisjuhlaan kesäksi 1998. Muut vesitornit eivät ole enää aktiivikäytössä. Yleisen rataverkon nostalgialiikenteen höyryveturit vesitetään tankkiautoilla tai paloletkulla vesijohtoverkosta.

Ero sivun ”Vesitorni” versioiden välillä