Ero sivun ”Suomalainen alkoholikulttuuri” versioiden välillä

 

== Nykyinen alkoholinkäyttö ==

 

Alkoholinkäytön lisääntyminen on merkinnyt, että alkoholittomia alueita ei ole enää yhtä paljon kuin ennen. Tämä tuo paineita esimerkiksi nuorten alkoholinkäyttöön ja raittiudesta luopumiseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Winter, Torsten | Nimeke=Nuorten raittius ja siihen vaikuttavat tekijät | Sivu=11 | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Kansanterveystieteen julkaisuja M 182 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-10-1364-8 | www=http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kansa/vk/winter/nuortenr.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Raittius on kuitenkin yleistynyt nuorison keskuudessa. Toisin kuin 1960-luvun ”märän sukupolven” ajattelussa, alkoholinkäyttö saatetaan yhdistää vapautuneisuuden sijasta ärsyttävään teeskentelyyn. Nuorten harrastusmahdollisuudet ovat parantuneet ja päihtymiseen kannustava ryhmäpaine on vähentynyt.<ref name="Ylioppilaslehti"/> Kulutus- ja ruokatietoisuus on lisääntynyt, ja myös alkoholin epäterveellisyys – lihottavuus, vaikutus aivoihin ja niin edelleen – tiedostetaan entistä laajemmin.<ref>Lähteenmaa 2004, s. 31.</ref> Jossain määrin Suomeen on levinnyt niin sanottu [[Straight edge|streittariliike]], joka syntyi [[punk]]-piireissä vastalauseena itsetuhoisalle elämäntavalle ja välinpitämättömyydelle maailmasta.<ref>Lähteenmaa 2004, s. 36.</ref>