Ero sivun ”Närpiö” versioiden välillä

Närpiön kaupungin asukkaista {{formatnum: {{Prosenttia|{{Suomen kunta/ruotsinkieliset|Närpiö}}|{{#expr: {{Suomen kunta/suomenkieliset|Närpiö}} + {{Suomen kunta/saamenkieliset|Närpiö}} + {{Suomen kunta/muunkieliset|Närpiö}} }} }} }} prosenttia on [[ruotsin kieli|ruotsinkielisiä]]. [[Suomen kieli|Suomenkielisiä]] on {{formatnum: {{Prosenttia|{{Suomen kunta/suomenkieliset|Närpiö}}|{{#expr: {{Suomen kunta/ruotsinkieliset|Närpiö}} + {{Suomen kunta/saamenkieliset|Närpiö}} + {{Suomen kunta/muunkieliset|Närpiö}} }} }} }} prosenttia ja muunkielisiä yhteensä {{formatnum: {{Prosenttia|{{Suomen kunta/muunkieliset|Närpiö}}|{{#expr: {{Suomen kunta/ruotsinkieliset|Närpiö}} + {{Suomen kunta/saamenkieliset|Närpiö}} + {{Suomen kunta/suomenkieliset|Närpiö}} }} }} }} prosenttia.{{Suomen kunta/muunkieliset}} Närpiö oli vuoteen 2015 saakka Manner-Suomen viimeinen [[Suomen kielilaki|yksikielisesti]] ruotsinkielinen kunta. Närpiöstä tuli kaksikielinen kunta vuoden 2016 alussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/narpiosta_voi_tulla_sittenkin_kaksikielinen/7970234 | Nimeke = Närpiöstä voi sittenkin tulla kaksikielinen | Ajankohta =4.5.2015 | Julkaisija = Yle | Viitattu =4.5.2015 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1431488399071 | Nimeke = Närpiö muuttuu kaksikieliseksi – Manner-Suomessa ei enää yksin ruotsinkielisiä kuntia | Tekijä = Vattulainen, Tuuli | Ajankohta = 13.5.2015 | Julkaisu = Hs.fi | Viitattu = 3.1.2016 }}</ref> Närpiön murremurretta tunnetaanon hankalanamuiden ymmärtääruotsinpuhujien muillehankala ruotsin puhujilleymmärtää. Suurin osa asukkaista on [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen]] (RKP) äänestäjiä: esimerkiksi [[kunnallisvaalit 2008|kunnallisvaaleissa 2008]] RKP sai 92,0&nbsp;% äänistä ja 33 valtuustopaikkaa 35:stä. [[Kunnallisvaalit 2012|Kunnallisvaaleissa 2012]] [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraatit]] saivat edustuksen Närpiön valtuustoon.

|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=060_vaerak_tau_107&ti=V%E4est%F6+kielen+mukaan+sek%E4+ulkomaan+kansalaisten+m%E4%E4r%E4+ja+maa%2Dpinta%2Dala+alueittain+1980+%2D+2012&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =22.3.2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =1.4.2013 | Kieli = }}</ref>

Ensimmäiset maininnat Närpiöstä ovat vuodelta 1331. Keskiajalla Närpiön suurpitäjään kuuluivat nykyisen Närpiön lisäksi [[Siipyy]], [[Lapväärtti]], [[Tiukka]], [[Ylimarkku]], [[Pirttikylä]], [[Korsnäs]], [[Petolahti]], [[Bergö]], [[Teuva]], [[Isojoki]] ja [[Karijoki]], sekä nykyisen [[Kristiinankaupunki|Kristiinankaupungin]] ja [[Kaskinen|Kaskisten]] alueet.

Kunnallishallinto perustettiin Närpiöön vuonna 1867. Vuonna 1973 kuntaan liitettiin [[Ylimarkku]], [[Pirttikylä]] ja osia [[Korsnäs]]in kunnasta liitettiin Närpiöön. NärpiöstäKaupunki tulisiitä kaupunkituli 1. tammikuuta 1993.

Nimen tulkitsemiseksi on esitetty useita selityksiä, joista kolme huomattavinta lähtee suomenkielisistä aineksista. Entisestä naapurikunnasta [[Jurva]]sta virtaa [[Närvijoki]], joka kulkee Närpiön puolella [[Närpiönjoki|Närpiönjoki-nimisenä]]. Jurvassa on myös Närvä-niminen talo, joka sisältää henkilönnimen. [[Elias Lönnrot]]in sanakirjassa ''närvä'' ja ''närpä'' tarkoittavat saitaa tai itaraa. Jurvalaiset ovat käyttäneet Närpiön pitäjästä nimimuotoja Närppiö, Närpöö, Närppöö, Närviö. Näiden perusteella on oletettu vanhaa nimimuotoa ''Närvipää'', jossa ''pää'' on "niemi". [[Lars Huldén]] on tulkinnut nimen suoraan henkilönnimestä ''Närppi'', ''Närppinen''. Ruotsinkielisessä nimessä s-liite yhdistyy luontevasti suomalaiseen henkilönnimeen. [[Saulo Kepsu]] on esittänyt kolmannenlaisen teorian: Närväjoki > Närvijoki ~ Närpijoki. Moni joki-loppuinen nimi on kehittynyt io-loppuiseksi, joten tulokseksi on tullut Närviö ~ Närpiö. Tämä nimi on siirtynyt kylännimeksi, jonka ruotsalaiset uudisasukkaat keskiajalla ovat lainanneet ja mukauttaneet omaan kieleensä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sirkka Paikkala ym. | Nimeke = Suomalainen paikannimikirja| Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = 297-298 | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus| TunnisteIsbn = ISBN 978-951-593-976-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 6.4.2012 | Kieli = suomi}}</ref>

{{Sitaatti|Jo pari kolme wuotta on tämä Kirjallisuuden-Seuran toimittama kartta ollut yleisön kädessä, ja on sitä jo muistaakseni sanomalehdissä arwosteltu ja tutkisteltu, jotta siihen waiwaan ei kukaan enää tarwitse ruweta. Ja mitä tuo siitä paranisi, jos todeksi näytettäisiin, että esim. "Tammerkoski" on kosken nimi, mutta "Tampere" kaupungin, että "Raahe" on somempi nimi kuin "Praahe", ettei kukaan sano suomeksi "Laihila" kun "Laihia", eikä kukaan "Nääräpää" kun "Närpiö", että Merenkurkun ja Ahwenanmaan wälinen wesi on "Raumaanmeri", j.m. Kaikki nämä pienet wiat ja wirheet owat wähäpätöiset ylipäänsä, että niitä tuskin huomaamme mielihywältä, kun meillä nyt niin erinomaisen kelwollinen Suomen kartta on suomenkielellä.|<ref>{{Karttaviite | Nimeke = Förslag till allmän reglering af Finlands indelning i Ecclesiastikt, Judicielt och Administrativt afseende. | Tunniste = Yleisk. Ia* 15/- -| www =http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12479336 | www-teksti = kopio digitaaliarkistossa | Viitattu = 23.5.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?conversationId=2&action=entryPage&id=424186&pageFrame_currPage=1 | Nimeke = Silmän luonti Kirjallisuuden seuran korko-karttaan, | Selite = Suometar no 17 | Julkaisu = Suometar | Ajankohta = 25.4.1856 | Viitattu = 23.5.2012 }}</ref>}}

Suomen [[kasvihuone]]viljely on keskittynyt Närpiöön. Kunnassa kasvatetaan 60 prosenttia Suomen [[tomaatti|tomaateista]] ja 35 prosenttia [[kurkku|kurkuista]]. Närpiössä on yli 400 kasvihuoneviljelijää, ja kunnan kasvihuoneiden yhteenlaskettu ala on 77 hehtaaria. Kasvihuoneviljely työllistää Närpiössä noin 1&nbsp;200 henkilöä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.narpes.fi/fi/elinkeinoelama/kasvihuoneviljely | Nimeke = Kasvihuoneet | Julkaisija = Närpiön kaupunki | Viitattu = 1.5.2012}}</ref>

Alamarkku (Yttermark)<ref>[http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2014 Ilmatieteen laitos]</ref>, Bäckby, Böle, Finby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Karila (Karlå), Klaresund, Knåpnäs, Kåtnäs, Norrnäs, Nämpnäs (alun perin Niemenpää)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lars Huldén | Nimeke = Finlandssvenska bebyggelsenamn | Vuosi = 2001 | Luku = | Sivu = 370 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsingfors | Julkaisija = Svenska litteratursällskapet i Finland | Tunniste = ISBN 951-583-071-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 6.4.2012 | Kieli = ruotsi{{sv}}}}</ref>, Näsby, Pielahti (Pjelax), Pirttikylä (Pörtom), Rangsby, Ståbacka, Tervalahti (Tjärlax)<ref>[https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/search/field:aihe_paikka/value:%22Tervalahti%22 Tervalahti-Tjärlax]</ref><ref>[https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=z1KIgaXUD-jw.kOcrjfH46b4Q&hl=en_US Kolmen kaupungin – Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön vierassatamat]</ref>, Träskböle, Ylimarkku (Övermark)