Versio 3. helmikuuta 2017 kello 17.46 muokkaa 4shadowwBOT (keskustelu \| muokkaukset) botit 43 970 muokkausta p Botti muutti englanninkielisen termin suomenkieliseksi, siirsi "Viitteet" -osion oikealle tasolle, muutti {{viitteet}} mallinen muotoon {{Viitteet}}, siirsi "Viitteet" -osion oikeaan kohtaan, siirsi "Lähteet" -osion oikeaan kohtaan, ja siirsi "Katso m... ← Vanhempi muutos		Versio 17. helmikuuta 2017 kello 21.17 muokkaa kumoa SeeggeAWBBot (keskustelu \| muokkaukset) 10 638 muokkausta p clean up, typos fixed: azerbaidzha → azerbaidža using AWB Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:GökturksAD551-572.png\|thumb\|450px\|Turkkilainen kaanikunta]] ''' Ašina''' oli [[turkkilaiset\|turkkilainen]] [[suku]], joka hallitsi turkkilaisia kaanikuntia. He olivat snjabilaista eli mongolialaista alkuperää. ”Ašina” tarkoitti kunnioitettavaa sutta. Turkiksi susi on buri tai kaskir ja mongoliksi šono tai cino. "А"-etuliite tarkoittaa kunnioitusta kiinaksi. Kiinan kielen ulkopuolisilla alueilla arabilähteissä nimi kirjoitetaan šane [28]. <ref>[http://www.e-reading.org.ua/bookreader.php/17524/Gumilev_-_Drevnie_tyurki.html Lev Nikolaevich Gumiljov: Muinaiset turkkilaiset]</ref> Dynastian perustajaksi mainitaan Bumin (vanhempi sukuhaara) ja [[Istemi-kaani\|Istemi]] (nuorempi sukuhaara) [[kaani]]t. Valtaistuin periytyi seuraavasti: nuorempi veli peri vanhemmalta veljeltä ja veljenpoika häneltä. Suvun edustajat toimivat ylimpinä virkamiehinä ''[[jabgu]]'', joka oli kaanin jälkeen korkea-arvoisin henkilö sekä valtaistuimen perijöinä ''[[tegin]]'', ''[[šad]]'', sotapäälliköinä (''[[suibaši]]ina'') ja ''[[elteber]]ina'' eli alistettujen heimojen päällikköinä. == Legenda Ašina-suvun alkuperästä == Rivi 7: Tekstissä ei mainita turkkilaisten kansojen alkuperästä, vaan ainoastaan hallitsevan perheen alkuperästä. Ašina-suku oli pienen soturijoukon päällikkö, jollaisia oli joka puolella snjabilaisissa ja hunnien ruhtinaskunnissa. Näitä sotajoukkoja ei voi nimetä valtioksi, koska sellaisia oli paljon levottomilla 200–400-luvuilla. Useimmista ei jäänyt historiaan mitään mainintoja. Kiinalaiset nimittivät alaisiaan ”Ašina-Tu-kju”. Tu-kju tarkoittaa turk+jut eli turkit eli turkkilaiset. Sanan pääte turk-kjut tulee mongolin kielen monikosta. Muinaisturkkilaisessa kielessä kaikki poliittiset termit muodostettiin mongolin kielen monikosta. Sana ”turk” tarkoittaa vahvaa, voimakasta. Tutkija A.N. Kononovin mukaan tämä nimitys on aikojen kuluessa alkanut tarkoittamaan kokonaista heimoryhmää. 400-luvulle asti he puhuivat alueen yhteistä kieltä, snjabien kieltä, joka oli komento-, kauppa- ja diplomatian kieli. Tätä kieltä puhuvat Ašina-suku siirtyi vuonna 439 Gobin autiomaan pohjoisosiin. Ašina-suvun kaanit saattoivat olla toteemienpalvojia, mutta joka tapauksessa nimitys ”susi” oli turkkilaisille hyvin tärkeä 400-luvulla. Kiinalaisten lähteiden mukaan turkkilainen kaani ja susi olivat synonyymeja. Snjabilainen keisarinna mainitsi miehestään Šabolio-kaanista: ”Kaani on ominaisuuksiltaan kuin susi”. Ohjeet hyökkäykseen turkkilaisia vastaan olivat: ”Heitä vastaan pitää käyttää seuraavia menetelmiä: aja paimenet pakoon ja hyökkää susien kimppuun”. Turkkilaiset päälliköt pukivat ylleen susien kultaiset päät. Kahdessa turkkilaislegendassa kerrotaan turkkilaisten alkuperästä, että heidän esi-isänsä oli susinaaras. Kummassakaan legendassa ei mainita Ašina-suvun saapumisesta Hansusta. Sen vuoksi voi olettaa, että legendat ovat syntyneet Altai-vuoristossa kenties sen takia, että niiden avulla pystyttiin esittämään heidän oikeutensa johtavaan asemaan. Rivi 16: Mongolian Altain alatasangolle muutti pakolaisina sellaisia heimoja, jotka pakenivat hunneja ja puhuivat muinaisturkkilaisia kieliä. Näihin asukkaisiin sulautuivat myös Ašina-suvun ruhtinaan soturit sekä rupesivat käyttämään heidän nimitystään ”turk” tai ”tjurkjut”. 1500 vuoden aikana sanan merkitys on muuttunut useita kertoja. 400-luvulla ”turk” tarkoitti leiriä (orda), joka oli Ašina-ruhtinaan ympärille ja 500–700-luvuilla se oli pieni kansa, joka puhui turkkia. Viereiset kansat puhuivat myös turkkia, mutta heitä ei nimitetty turkkilaisiksi. Arabit nimittivät kaikkia Keski-Aasian paimentolaisia turkkilaisiksi (kielestä ei mitään mainittu). Rašid-ad-Din rupesi erittelemään turkkilaisia ja mongoleja ilmeisesti kielen perusteella. Nykyään turkkilaiseksi määritellään kielen perusteella eikä siinä katsota, mitä etnistä alkuperää ihmiset olivat. Sen vuoksi onkin hyvä eritellä tuo alkuperäinen ryhmä eri nimellä ”tjurkjut” kuten heitä nimittivät zhuzhanilaiset ja kiinalaiset. Huolimatta siitä mitä alkuperää ne alkuperäiset 500 perhettä olivatkaan, niin alussa heitä yhdisti Ašina-nimi. He puhuivat keskenään muinaismongolin kieltä siihen asti, kunnes he sotimalla pääsivät Kiinasta Altai-vuoristoon. He olivat runsaat 100 vuotta turkinkielisten seurassa ja sen vuoksi muuttivat keskinäisen kielensä myös mongolista turkiksi. Nämä 500 perhettä olivat kuin pisara turkkilaisten meressä, minkä vuoksi he sulautuivat paikallisiin nopeasti. Ilmeisesti he säilyttivät mongoliperinteestään vain titteleitään. Tämän vuoksi voi hyvin olettaa, että ”turk” ja ”tjurkjut” ovat olleet eri kansanryhmiä tarkoittavia. Nykyiset turkinsukuiset kansat (kazakit, kirgiisit, ~~azerbaidzhanilaiset~~azerbaidžanilaiset yms) sekä muinaisen Turkkilaisen kaanikunnan tjurkjutit ovat täysin eri kansoja eikä niillä ole ollut juuri mitään yhteistä. Turkinsukuiset kielet ovat hyvin vanhoja, mutta tjurkjutit-kansa syntyi ilmeisesti 400-luvun lopulla eri pakolaisten ja paikallisten heimojen sekoituksena Altai-vuoriston metsäaroalueella. Kansojen sekoitus oli niin hyvä, että vuoteen 546 mennessä heitä kutsuttiin jo muinaisturkkilaiseksi kansaksi tai tjurkjuteiksi. == [[Turkkilainen kaanikunta\|Turkkilaisen kaanikunnan]] itäosan hallitsijat == Rivi 38: === Länsiturkkilaisen kaanikunnan kaanit === [[Kuva: Батыс Түрік Қағанаты.png\|350px\|thumb\| Länsiturkkilainen kaanikunta mahtavimmillaan 610-630-luvuilla]] * [[Il-tegin Bujuruk]] hallitsi kaanina 603–604 * [[Basyl-tegin]] hallitsi kaanina 604 Rivi 81: * [[Suur-Bolgaria]] * [[Kimaksin kaanikunta]] == Lähteet == Rivi 91 ⟶ 90: ===Viitteet=== {{Viitteet}} == Kirjallisuutta == * {{Kirjaviite \| Tekijä = R. T. Ganiev\| Nimeke = Itäturkkilainen kaanikunta 500-700-luvuilla (Восточно-тюркское государство в VI - VIII вв \| Vuosi = 2006\| Luku = \| Sivu = 152\| Selite = \| Julkaisupaikka = Jekaterinburg\| Julkaisija =Uralin Yliopiston kirjapaino (Издательство Уральского университета) \| Tunniste = \|isbn = 5-7525-1611-0\| Kieli = venäjä}} [[Luokka:Historialliset valtiot]]

Ero sivun ”Ašina” versioiden välillä