Ero sivun ”Säteily” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
Koska se on luotettaba
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 1:
[[Kuva:SäteilylajitOgerman.PNG|thumb|350 px|right|Suurin osa sähkömagneettisesta säteilystä on ei-[[Ionisoiva säteily|ionisoivaa]]. Näkyvää valoa suurienergiaisempi [[röntgensäteily]], [[ultraviolettisäteily]] ja [[gammasäteily]] voivat kuitenkin ionisoida atomin. Jos atomi [[Absorptio (sähkömagneettinen säteily)|absorboi]] [[sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettista säteilyä]], atomista tulee itse epävakaa. [[Hiukkassäteily]]stä [[alfasäteily]] ja [[neutroni]]säteily voivat tönäistä [[elektroni]]n pois radaltaan, jolloin atomista tulee positiivisesti varautunut. Elektroni voi puolestaan asettua kiertämään atomia ja tehdä siitä negatiivisesti varautuneen. Ydinsäteily on säteilyä joka on peräisin [[atomiydin|atomiytimestä]]. Gamma-, röntgen-, ultravioletti- ja alfasäteilyä syntyy luonnostaan [[ydinreaktio]]issa]]
 
'''Säteily''' on [[energia]]n etenemistä avaruudessa aaltojen tai [[Subatomiset hiukkaset|subatomisten hiukkasten]] muodossa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Eisler, Ronald | Nimeke = Eisler's Encyclopedia of Environmentally Hazardous Priority Chemicals| Kappale = | Sivu = 678| Selite = | Julkaisija = Elsevier | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9780080547077 | Viitattu = 8.2.2014| Kieli = {{en}} }}</ref> Säteily etenee tavallisesti suoraviivaisesti [[tyhjiö]]ssä ja niissä [[väliaine]]issa, joissa [[Kenttä (fysiikka)|kantajakenttä]] tai -hiukkanen pystyvät etenemään.