Ero sivun ”Rod Stewart” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti korjasi typon. Botti lisäsi puuttuvan lähteet osion.
fix
Rivi 17:
| kotisivut = www.rodstewart.com
}}
'''Sir Roderick David ”Rod” Stewart''', [[CBE]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/viihde/2016061121709951_vi.shtml | Nimeke =Rod Stewart on nyt 'Sir Roderick' - kuningatar löi veteraanipopparin ritariksi | Tekijä = Poutanen, Pauli | Ajankohta =11.6.2016 | Julkaisu = Iltalehti | Viitattu = 11.6.2016 }}</ref> (s. [[10. tammikuuta]] [[1945]] [[Lontoo]], [[Englanti]]) on [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittiläinen]] [[laulaja-lauluntekijä]]. Stewart nousi maineeseen [[1960-luku|1960-luvulla]] [[The Jeff Beck Group]]in laulusolistina ja myöhemmin [[Faces (yhtye)|Faces]]-yhtyeessä, mutta parhaiten hänet tunnetaan 1970-luvulla alkaneesta menestyksekkäästä soolourastaan. Stewartilla on hyvin omaleimainen karhea lauluääni, joka on erityisesti tunnistettavissa kappaleessa "Maggie”Maggie May"May”. Stewartin muita tunnettuja hittejä ovat muun muassa "Da”Da Ya Think I'mI’m Sexy?", "Sailing”Sailing" ja "Young”Young Turks"Turks”.
 
==Ura==
Rivi 24:
 
===Faces 1970–1975===
Vuonna 1970 The Faces julkaisi debuuttialbuminsaesikoisalbuminsa ''First Step'', joka oli tyylillisesti lähellä [[The Rolling Stones]]ia. Samana vuonna Stewart julkaisi sooloalbumin ''[[Gasoline Alley]]'', jota seurasi ensimmäinen soolokiertue. Vuonna 1971 ilmestynyt ''[[Every Picture Tells It'sa Story]]'' herätti suurta huomiota kappaleella "Maggie May", joka oli historian ensimmäinen single, joka oli yhtä aikaa sekä Englannin että USA:n myyntilistojen ykkösenä. Samana vuonna ilmestyi The Facesin kolmas albumi ''A Nod is as Good as a Wink...to a Blind Horse'', ja sen kappale "Stay With Me" oli yhtyeen ensimmäinen menestys Yhdysvalloissa. Vuonna 1972 yhtye teki suuren kiertueen. Vuonna 1973 The Faces teki albumin ''Ooh La La''. Singlestä "Pool Hall Richard" tuli menestys. Vuonna 1974 ilmestyi Stewartin sooloalbumi ''Smiler'', joka tuotti pettymyksen. The Faces hajosi vuonna 1975, ja Ron Wood siirtyi The Rolling Stonesiin.
 
===Soolouran alku 1975–1980===
Stewartin seuraava menestyskappale oli vuoden 1975 "Sailing" albumilta ''Atlantic Crossing''. "Tonight'sTonight’s the Night" -niminen kappale vuoden 1976 lopulla oli Rod Stewartin seuraava menestyskappale Amerikassa ja [[Cat Stevens]] -[[cover]] "The First Cut Is the Deepest" vuonna 1977 oli seuraava. Vuonna 1978 suosiota kasvattivat kappaleet "You're In My Heart" ja "Hot Legs". Discovaikutteinen "Da Ya Think I'mI’m Sexy" vuodelta 1979 jatkoi Stewartin menestystä, ja hän nousi suurimpien suosikkien joukkoon. Kyseinen kappale johti myös oikeusjuttuun, sillä se muistutti brasilialaismuusikko [[Jorge Ben]]in tekemää kappaletta "Taj Mahal" vuodelta 1972.
 
===1981–2001===
Vuonna 1981 Stewart otti vaikutteita [[Uusi aalto (musiikki)|New Wavesta]] ja syntetisaattoripopista ''Tonight I'm Yours'' -nimiselle albumille, josta nousi menestyskappaleeksi "Young Turks". Vuosina 1982–1988 suosio laski huomattavasti, mutta [[1990-luku|1990-luvun]] puolella ura lähti taas uuteen nousuun muun muassa [[Tom Waits]] -coverilla "Downtown Train" sekä "All For Love" -kappaleella, jossa hän lauloi [[Bryan Adams]]in ja [[Sting]]in kanssa. Myös "Motown Song" ja "Rhythm of My Heart" nousivat menestyksiksi. Vuonna 1993 Stewart esiintyi ohjelmassa ''MTV Unplugged''.
 
===2002– ===
Rivi 43:
 
== Yksityiselämä ==
Ennen menestystään musiikin parissa Stewart tavoitteli ammattilaisjalkapalloilijan uraa nuorisopelaajana lontoolaisessa Brentford Football Clubissa. Yhä edelleen hänetStewart tunnetaan intohimoisena [[Celtic FC|Celtic]]in, [[Manchester United]]in ja [[Skotlannin jalkapallomaajoukkue|Skotlannin maajoukkueen]] kannattajana. Stewartin toinen tunnettu harrastus ovat pienoisrautatiet, etenkin hänen 1940-luvun New Yorkia pilvenpiirtäjineen jäljittelevä mallinsa on ollut näkyvästi esillä alan lehdistössä.
 
Vuonna 1999 Stewartilla diagnosoitiin [[kilpirauhassyöpä]], mutta se saatiin poistettua leikkauksella 2000. Leikkaus kuitenkin vahingoitti Stewartin ääntä ja hänen täytyi opetella uudelleen laulamaan. Toipumisestaan lähtien laulaja on lahjoittanut rahaa [[The City of Hope Foundation]] -järjestölle, joka tukee erityisesti lasten syöpähoitoja.
 
Stewartilla on kahdeksan lasta viiden eri naisen kanssa. Hänen lapsensa ovat vuonna 1964 taideopiskelija Susannah Boffeyn kanssa syntynyt Sarah Thubron, [[Alana Hamilton]]in kanssa saadut [[Kimberly Stewart|Kimberly]]-tytär 1979 ja Sean-poika 1981, tytär Ruby valokuvamalli Kelly Embergin kanssa 1987, tytär Renée (s. 1992) ja poika Liam (s. 1994) malli [[Rachel Hunter]]in kanssa ja kaksi poikaa Alastair (s. 2005) ja Aiden (s. 2011) nykyisen vaimonsa, malli [[Penny Lancaster]]in kanssa. Lisäksi Stewart on seurustellut [[Ruotsi|ruotsalaisen]] näyttelijän [[Britt Ekland]]in kanssa, mutta heillä ei ole yhteisiä lapsia.
 
==Diskografia==
===Sooloalbumit===
*''[[An Old Raincoat Won'tWon’t Ever Let You Down]]'' (julkaistu nimellä ''The Rod Stewart Album'' [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]) (1970)
*''[[Gasoline Alley]]'' (1970)
*''[[Every Picture Tells a Story]]'' (1971)
*''[[Never a Dull Moment]]'' (1972)
*''[[Smiler]]'' (1974)
*''[[Atlantic Crossing]]'' (1975)
*''[[A Night on the Town]]'' (1976)
Rivi 97:
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.rodstewart.com Kotisivut]. {{en}}
 
{{AAKKOSTUS:Stewart, Rod}}
 
[[Luokka:Brittiläiset laulajat]]
[[Luokka:Grammy-palkinnon saajat]]