Tuhkarokkoon on [[rokote]], joka Suomessa annetaan yleensä [[MPR-rokote|MPR-yhdistelmärokotteena]].<ref name="HS" /> KattavastiNiin sanottu laumasuoja tuhkarokon leviämistä vastaan syntyy, kun 96–99 prosenttia väestöstä on [[rokotus|rokotettu]]. <ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/heikko_rokotuskattavuus_syypaa_tuhkarokkoepidemiaan|nimeke = Heikko rokotuskattavuus syypää tuhkarokkoepidemiaan|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> HealthMap-tartuntamallin mukaan, jos kattavastiväestö rokotettussaon väestössäkattavasti rokotettu, yksi tautitapaus johtaa kahteen tartuntaan 70 päivän kuluessa. Jos sitä vastoin vain 60 prosenttia on rokotettu, uusia tartuntoja tulee samassa ajassa 2 800.<ref name=":0" />
[[Science]]-lehdessä julkaistussa [[Princetonin yliopisto]]n tutkimuksissa on havaittu, että tuhkarokon sairastanut on vielä kolme vuotta alttiimpi sairastumaan erilaisiin infektioihin, sillä tuhkarokko hävittää immuunijärjestelmästä muistin. Aiemmin on jo todettu että rokotteen käyttöönoton jälkeen kuolleisuus on pienentynyt muissakin infektioitaudeissainfektiotaudeissa. Tuhkarokko käy B- ja T-immuunisolujen kimppuun, joihin kuuluvat myös ihmisen sairastamat infektiot muistavat immuunijärjestelmän muistisolut. Muistisolujen ansiosta virukset eivät yleensä sairastuta ihmistä uudestaan.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Tuhkarokko altistaa muille taudeille| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta =12.5.2015 | Sivut = B13| www =http://www.hs.fi/tiede/a1305954208116| www-teksti =(Verkossa artikkeli laajempi)| Viitattu = 12.5.2015 }}</ref>
Suomessa rokotukset alkoivat vuonna 1975.<ref name="HS"/>
