Ero sivun ”Kolja” versioiden välillä

| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''

| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''

| alajakso =[[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''

| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''

| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''

| alaluokka = ''[[Neopterygii]]''

| lahko = [[Turskakalat]] ''Gadiformes''

| heimo = [[Turskat]] ''Gadidae

Koljan tuntomerkkejä ovat koko kyljen mittainen musta kylkiviiva sekä rintaevän yläpuolella oleva tumma laikku. Pyydettävän koljan koko on yleensä 30-5030–50 cm; ennätyskala oli yli 110 cm ja lähes 17 kg:n painoinen.

Koljan levinneisyys on suunnilleen sama kuin [[turska]]n. Euroopassa se ulottuu [[Biskajanlahti|Biskajanlahdelta]] [[Islanti]]in, [[Huippuvuoret|Huippuvuorille]] ja [[Novaja Zemlja]]an, Pohjois-Amerikassa [[New Jersey]]stä [[Newfoundland]]iin ja Etelä-[[Grönlanti]]in. Laji on yleinen [[Pohjanmeri|Pohjanmeressä]], [[Skagerrak]]issa ja Pohjois-[[Kattegat]]issa. Suolaisten virtausten mukana se voi joskus ajautua [[Juutinrauma]]an ja satunnaisesti lounaiseen [[Itämeri|Lounais-Itämereen]]. Toisin kuin turska se ei kuitenkaan lisäänny Itämeressä.

Kolja elää rannikkojen ulkopuolella hiekka- ja sorapohjilla 40-20040–200 m:nmetrin syvyydessä.

Kolja tulee sukukypsäksi 2-52–5 vuoden ikäisenä. Kutu tapahtuu tammi-toukokuussa, eritoten maalis-huhtikuun vaihteessa. Koljat kutevat 50-15050–150 m:nmetrin syvyydessä vapaassa vedessä. Mätijyviä on isossa naaraassa n.noin 1,8 miljoonaa. Ne kelluvat vedessä, kunnes hautuvat poikasiksi 8-108–10 vuorokauden kuluttua. Poikaset elävät [[plankton]]ista ja hakeutuvat mielellään meduusojen suojaan. Vasta 8-118–11 cm:n pituisina ne hakeutuvat pohjalle ja alkavat käyttää pohjaravintoa, matoja, nilviäisiä, äyriäisiä ja piikkinahkaisia. Jossakin määrin ne syövät myös [[pelaginen|pelagisia]] kaloja.