Ero sivun ”Mäyrämäki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Historia |
|||
Rivi 19:
Kun Gyllenhjerta kannatettuaan kuningas [[Sigismund]]ia joutui maanpakoon, otti Simo Eskonpoika uudelleen haltuunsa myös entisen kotitalonsa Harjussa ja myi sen Harjun kartanoa tuolloin omistaneelle [[Anders Munck af Sommernäs]]ille. Tämä johti vuonna 1670 oikeuden päätökseen, jossa Mäyrämäki tuomittiin Somerniemen [[Kopilan kartano]]a tuolloin omistaneelle Jaakko Niilonpoika Gyllenhjertan veljenpojan tyttärelle Hebla Klauntytär Gyllenhjertalle ja oli tätä kautta sittemmin Kopilaa omistaneen [[Jägerhorn af Spurila]] -suvun hallussa. Simo Eskonpojan jälkeläiset asuivat tämän jälkeen Mäyrämäkeä [[lampuoti|lampuoteina]] vuoteen 1796.<ref>Tiirakari 2016: 109-112.</ref>
Vuonna 1796 Mäyrämäen osti kersantti Erik Hellstedt mutta myi sen jo vuonna 1798 [[Björkenheim]]-suvun kantaisäntä tunnetuksi tulleelle [[Bengt Magnus Björkman]]ille, joka omisati myös [[Kärkelän kuparisulatto]]a [[Kisko]]ssa. Luopuessaan Kärkelästä Björkmanin poika Bengt Ludvig Björkman myi vuonna 1823 Mäyrämäen apteekkari [[John Jacob von Julin]]ille, joka omisti myös [[Fiskars (yritys)|Fiskarsin tehtaat]]. von Julin perusti Mäyrämäen metsiä hyödyntämään viereisen [[Kaskisto]]n kylän yhteiselle myllytontille vuonna 1836 Emiliedahlin sahan. Vuonna 1880 Mäyrämäki siirtyi [[Julin]]ien suvulta [[Turku|Turussa]] toimineelle Sahayhtiö Attulle. Koko tämän ajan 1700-luvun lopulta 1800-luvun lopulle tilaa viljelivät lampuodit. Vuonna 1892 omistajaksi tuli Gustaf Sundell, ja vielä samana vuonna Adolf Ilander, joka myi Mäyrämäen vuonna 1906 kamariherra [[Hjalmar Linder]]ille Ilanderien jäädessä asumaan Mäyrämäkeä. Linder myi Mäyrämäen 1918. Tämän jälkeen omistajina oli vuosina 1918-19 Suomen Finanssiosakeyhtiö, 1919 ryhmä sijoittajia, 1919-20 kreivi Lorentz Creutz ja 1920-22 Suomen agraaritoimisto. Vuonna 1922 tilan osti Somerniemen kunta.<ref>Tiirakari 2016: 109-112.</ref>
Yhdessä naapurikyliensä Kaskiston ja Suojoen kanssa Mäyrämäki kuuluu alueeseen, joka alkujaan oli osa [[Varsinais-Suomen historiallinen maakunta|varsinaissuomalaista]] [[Uskela]]n seurakuntaa, mutta tuli liitetyiksi osaksi [[Häme|hämäläistä]] Someron seurakuntaa vuonna 1492.<ref>Alanen et al. 1999: 21-24.</ref> Kun Somerniemestä tuli Someron [[kappeliseurakunta]] 1600-luvun lopulla<ref>Alanen et al. 1999: 83-92.</ref>, Suojoki, Kaskisto ja Mäyrämäki luettiin Someron emäseurakuntaan, vaikka kylien asukkaat käyttivätkin tai alkoivat viimeistään tuolloin käyttää Somerniemen kappelikirkkoa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aaltonen, Esko | Nimeke =Somerniemen historia | Vuosi =1945 | Julkaisupaikka =[Somerniemi] | Julkaisija =Somerniemen kunta ja seurakunta | }}</ref><ref>Alanen et al. 1999: 192-194.</ref>
| |||