Versio 20. toukokuuta 2016 kello 15.36 muokkaa KastusK (keskustelu \| muokkaukset) 7 muokkausta →‎Presidentti Dudajevin surma ← Vanhempi muutos		Versio 25. joulukuuta 2016 kello 11.52 muokkaa kumoa Abc10 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 97 526 muokkausta Tartto\|; korjattava-kieli-malline Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Korjattava/kieli\|Tarkennus}}{{Valtionjohto \| nimi = Džohar Dudajev \| kuva = Rivi 36: == Sotilasura == Neuvostovallan lopuilla Dudajev komensi [[Tartto\|Tarto]]ssa ~~sijaitsevaa~~sijainnutta strategista ohjuspommittajatukikohtaa. Dudajev puhui viroa ja tunsi myötätuntoa virolaisten itsenäisyyshaaveita kohtaan. Hänen sanotaan lähettäneen Tallinnan ~~TV-aseman~~televisioaseman mielenosoittajille "soppatykin" piittaamatta esimiesten käskystä miehittää sotilailla ja ottaa haltuun kyseinen tv-asema.<ref name="SjsV78"/> == Dudajevin ~~Paluu~~paluu Tšetšeniaan == Dudajev palasi Tšetšeniaan vuonna 1990. Aluksi hän ryhtyi aktiiviseksi paikallispolitiikassa ja hänet valittiin tšetšenikansan yleiskansallisen kongressin johtoon.<ref name="SjsV78"/> neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä vuonna 1991 Dudajevin johtama oppositio teki käytännössä vallankaappauksen ja syrjäytti kommunisti [[Doku Zagajev]]in, sekä järjesti kansanäänestyksen Itškerian tšetšeenitasavallan itsenäisyydestä. Itsensä hän julisti uuden tasavallan presidentiksi.<ref name="SjsV78"/> Hänen valintansa Tšetšenian presidentiksi vahvistettiin 27. lokakuuta 1991, vaikka osa maasta kieltäytyi äänestämästä laittomina pidetyissä vaaleissa. Vuonna 1992 [[Ingušia]] kuitenkin erosi Tšetšeniasta, haluten pysyä Venäjän osatasavaltana.<ref name="SjsV78"/> Joulukuun alussa ~~vuonna~~ 1994 [[Sergei Stepašin]] alkoi organisoida ~~venäjä~~Venäjä-mielisten tšetšeenien kapinaa Dudajevia vastaan. Moskova tuki Venäjä-mielisten hyökkäystä [[Grozny]]yn sotilaallisesti 47 panssarin voimin. Venäläiset panssarit antautuivat jouduttuaan [[Šamil Basajev]]in ~~johtamalle~~johtaman [[Abhasian-pataljoona]]n piirittämiksi.<ref name="SjsV83">Suuri ja sekava Venäjä. 2008, sivut 83-86</ref> Venäjän puolustusministeri [[Pavel Gratšov]] raivostui sotilaallisesta nöyryytyksestä ja aikoi "nitistää Dudajevin parissa kolmessa tunnissa". Gratšov kokosi 40  000 sotilaan joukon, joka hyökkäsi Tšetšeniaan [[11. joulukuuta]] [[1994]]. uudenvuodenaattona 6000 tuhatta venäläissotilasta hyökkäsi Groznyyn 350 panssariajoneuvon tuella. Venäläiset kärsivät hetimmiten 1500 sotilaan ja 200 panssaroidun ajoneuvon tappiot tšetšeenien torjuntaiskussa.<ref name="SjsV83"/> Venäjän hyökkäyksen seurauksena tšetšeenien keskinäinen kyräily loppui ja alun perin Dudajevin vastaiset poliittiset ryhmät yhdistyivät hyökkääjää vastaan. Syntynyt "Talvisodan ihmeen" kaltainen yhdistyminen nosti jo vallastaan huojuvan Dudajevin kansallisen sankarin asemaan.<ref name="SjsV83"/>

Ero sivun ”Džohar Dudajev” versioiden välillä