Ero sivun ”Sarvivalas” versioiden välillä

58 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(→‎Koko ja ulkonäkö: Lisätty lähde ja lähdepyyntö)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ei muokkausyhteenvetoa
| iucn_versio = 2014.2
| iucn_viitattu = 30.7.2014
| kuva = NarwalPod brehmMonodon monoceros.jpg
| kuvateksti =
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| levinneisyys_teksti = Sarvivalaan levinneisyys
}}
'''Sarvivalas''' (''Monodon monoceros'') on pohjoisilla merialueilla, pääasiassa [[Pohjoinen napapiiri|pohjoisen napapiirin]] pohjoispuolella, elävä [[Valaat|valaslaji]]. Se on maailman pohjoisin nisäkäs ja sukunsa ainoa laji. [[Sarvivalaat|Sarvivalaiden heimoonkaan]] ei kuulu kuin kaksi lajia, sarvivalas ja [[maitovalas]].
 
== Koko ja ulkonäkö ==
 
Sarvivalaan näkyvin tuntomerkki on koiraiden kierteinen [[syöksyhammas]], joka voi tullakasvaa 2,7 metriä pitkäksi. Yleensä hampaan pituus on kuitenkin noin kaksi metriä. Hammas voi painaa jopa 10 kiloa, mikä on tehnyt sarvivalaasta halutun metsästyskohteen. [[Grönlanti|Grönlannissa]] on myös pyydystetty sarvivalas, jolla oli kaksi syöksyhammasta.<ref>Kalaallit Nunaata Radioa: [http://www.knr.gl/index.php?id=183&tx_ttnews%5Btt_news%5D=22614&tx_ttnews%5BbackPid%5D=143&cHash=bead59d144 Dobbelt-tandet narhval fanget i Kangersuatsiaq] 14.5.2007. {{da}}</ref>
 
Sarvivalaan normaali pituus on 3,6 ja 6,2 metrin välillä, yleensä noin 4,7 metriä uroksilla ja 4 metriä naarailla. Urosten paino on 1,6 tonnia täysikasvuisena, naaraat painavat harvoin enemmän kuin 900 kiloa. Aikuiset sarvivalaat ovat väriltään ruskehtavia tai tummanharmaita. Niillä on pieniä pyöreitä läiskiä koko ruumiissaan. Värit vaalentuvat vuosien kuluessa.
 
Sarvivalaat voivat hyvissä olosuhteissa elää jopa yli 50 vuotta vanhoiksi hyvissä olosuhteissa.<ref>{{Verkkoviite
| Osoite = http://www.whalefacts.org/narwhal-facts/| Nimeke = Narwhal Facts| Tekijä = | Julkaisu = Whale Facts
| Ajankohta = | Viitattu = 24.9.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref> Vankeudessa ne ovat eläneet vain 1–4 kuukautta rakennettuun ympäristöön sijoituksensijoittamisen jälkeen, eikä lisääntymistä ole tapahtunut.{{lähde}}
 
== Levinneisyys ja elinympäristö ==
 
Sarvivalaat elävät [[Arktinen alue|arktisella alueella]]. Eniten niitä on alueella, joka ylettyy itäisestä [[Kanada]]sta läntiseen [[Grönlanti]]in. Suurin osa sarvivalaista elää [[Pohjoinen napapiiri|napapiirinapapiirin]]n pohjoispuolella ympäri vuoden. Ne elävät jäätiköiden lähellä ja napajäätiköiden avoimissa kohdissa.
 
== Elintavat ==
Sarvivalaat ovat [[lauma]]eläimiä, jotka elävät tyypillisesti 3-83–8 valaan laumoissa. Silloin kun ne muuttavat, laumoissa saattaa olla useita satoja tai tuhansia valaita. Sarvivalaiden pääasiallista ravintoa ovat [[kalatkala]]t, [[mustekalat]] ja [[äyriäiset]]. Niiden ainoa luontainen vihollinen on [[miekkavalas]]. Ei ole täyttä selvyyttä, mihin sarvivalas pitkää syöksyhammastaan käyttää. Yleisimmän teorian mukaan sillä on kuitenkin merkitystä vain urosvalaiden keskinäisessä kilpailussa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Silverman, H. B., Dunbar, M. J. | Otsikko = Aggressive tusk use by the narwhal (Monodon monoceros L.) | Julkaisu = Nature | Ajankohta = 6.3.1980 | Vuosikerta = | Numero = 284 | Sivut = 57–58 | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = Macmillan Publishers Ltd | Tunniste = doi:10.1038/284057a0 | www = http://www.nature.com/nature/journal/v284/n5751/full/284057a0.html | Viitattu = 6.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Lähteet ==
70 476

muokkausta