Ero sivun ”Sarvivalas” versioiden välillä

| kuva = NarwalPod brehmMonodon monoceros.jpg

'''Sarvivalas''' (''Monodon monoceros'') on pohjoisilla merialueilla, pääasiassa [[Pohjoinen napapiiri|pohjoisen napapiirin]] pohjoispuolella, elävä [[Valaat|valaslaji]]. Se on maailman pohjoisin nisäkäs ja sukunsa ainoa laji. [[Sarvivalaat|Sarvivalaiden heimoonkaan]] ei kuulu kuin kaksi lajia, sarvivalas ja [[maitovalas]].

Sarvivalaan näkyvin tuntomerkki on koiraiden kierteinen [[syöksyhammas]], joka voi tullakasvaa 2,7 metriä pitkäksi. Yleensä hampaan pituus on kuitenkin noin kaksi metriä. Hammas voi painaa jopa 10 kiloa, mikä on tehnyt sarvivalaasta halutun metsästyskohteen. [[Grönlanti|Grönlannissa]] on myös pyydystetty sarvivalas, jolla oli kaksi syöksyhammasta.<ref>Kalaallit Nunaata Radioa: [http://www.knr.gl/index.php?id=183&tx_ttnews%5Btt_news%5D=22614&tx_ttnews%5BbackPid%5D=143&cHash=bead59d144 Dobbelt-tandet narhval fanget i Kangersuatsiaq] 14.5.2007. {{da}}</ref>

Sarvivalaat voivat hyvissä olosuhteissa elää jopa yli 50 vuotta vanhoiksi hyvissä olosuhteissa.<ref>{{Verkkoviite

| Ajankohta = | Viitattu = 24.9.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref> Vankeudessa ne ovat eläneet vain 1–4 kuukautta rakennettuun ympäristöön sijoituksensijoittamisen jälkeen, eikä lisääntymistä ole tapahtunut.{{lähde}}

Sarvivalaat elävät [[Arktinen alue|arktisella alueella]]. Eniten niitä on alueella, joka ylettyy itäisestä [[Kanada]]sta läntiseen [[Grönlanti]]in. Suurin osa sarvivalaista elää [[Pohjoinen napapiiri|napapiirinapapiirin]]n pohjoispuolella ympäri vuoden. Ne elävät jäätiköiden lähellä ja napajäätiköiden avoimissa kohdissa.

Sarvivalaat ovat [[lauma]]eläimiä, jotka elävät tyypillisesti 3-83–8 valaan laumoissa. Silloin kun ne muuttavat, laumoissa saattaa olla useita satoja tai tuhansia valaita. Sarvivalaiden pääasiallista ravintoa ovat [[kalatkala]]t, [[mustekalat]] ja [[äyriäiset]]. Niiden ainoa luontainen vihollinen on [[miekkavalas]]. Ei ole täyttä selvyyttä, mihin sarvivalas pitkää syöksyhammastaan käyttää. Yleisimmän teorian mukaan sillä on kuitenkin merkitystä vain urosvalaiden keskinäisessä kilpailussa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Silverman, H. B., Dunbar, M. J. | Otsikko = Aggressive tusk use by the narwhal (Monodon monoceros L.) | Julkaisu = Nature | Ajankohta = 6.3.1980 | Vuosikerta = | Numero = 284 | Sivut = 57–58 | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = Macmillan Publishers Ltd | Tunniste = doi:10.1038/284057a0 | www = http://www.nature.com/nature/journal/v284/n5751/full/284057a0.html | Viitattu = 6.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>