Avaa päävalikko

Sarvivalas (Monodon monoceros) on pohjoisilla merialueilla, pääasiassa pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, elävä valaslaji. Se on sukunsa ainoa laji. Sarvivalaiden heimoonkaan ei kuulu kuin kaksi lajia, sarvivalas ja maitovalas.

Sarvivalas
Pod Monodon monoceros.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Heimo: Sarvivalaat Monodontidae
Suku: Monodon
Laji: monoceros
Kaksiosainen nimi

Monodon monoceros
Linnaeus, 1758

Sarvivalaan levinneisyys
Sarvivalaan levinneisyys
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Sarvivalas Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sarvivalas Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Sarvivalaan näkyvin tuntomerkki on koiraiden kierteinen syöksyhammas, joka voi kasvaa 2,7 metriä pitkäksi. Yleensä hampaan pituus on kuitenkin noin kaksi metriä. Hammas voi painaa jopa 10 kiloa, mikä on tehnyt sarvivalaasta halutun metsästyskohteen. Grönlannissa on myös pyydystetty sarvivalas, jolla oli kaksi syöksyhammasta.[2]

Sarvivalaan normaali pituus on 3,6 ja 6,2 metrin välillä, yleensä noin 4,7 metriä uroksilla ja 4 metriä naarailla. Urosten paino on 1,6 tonnia täysikasvuisena, naaraat painavat harvoin enemmän kuin 900 kiloa. Aikuiset sarvivalaat ovat väriltään ruskehtavia tai tummanharmaita. Niillä on pieniä pyöreitä läiskiä koko ruumiissaan. Värit vaalentuvat vuosien kuluessa.

Sarvivalaat voivat hyvissä olosuhteissa elää jopa yli 50 vuotta vanhoiksi.[3] Vankeudessa ne ovat eläneet vain 1–4 kuukautta rakennettuun ympäristöön sijoittamisen jälkeen, eikä lisääntymistä ole tapahtunut.lähde?

Levinneisyys ja elinympäristöMuokkaa

Sarvivalaat elävät arktisella alueella. Eniten niitä on alueella, joka ylettyy itäisestä Kanadasta läntiseen Grönlantiin. Suurin osa sarvivalaista elää napapiirin pohjoispuolella ympäri vuoden. Ne elävät jäätiköiden lähellä ja napajäätiköiden avoimissa kohdissa.

ElintavatMuokkaa

Sarvivalaat ovat laumaeläimiä, jotka elävät tyypillisesti 3–8 valaan laumoissa. Silloin kun ne muuttavat, laumoissa saattaa olla useita satoja tai tuhansia valaita. Sarvivalaiden pääasiallista ravintoa ovat kalat, mustekalat ja äyriäiset. Niiden ainoa luontainen vihollinen on miekkavalas. Ei ole täyttä selvyyttä, mihin sarvivalas pitkää syöksyhammastaan käyttää. Yleisimmän teorian mukaan sillä on kuitenkin merkitystä vain urosvalaiden keskinäisessä kilpailussa.[4]

LähteetMuokkaa

  1. Lowry, L., Laidre, K. & Reeves, R.: Monodon monoceros IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.3. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.1.2018. (englanniksi)
  2. Kalaallit Nunaata Radioa: Dobbelt-tandet narhval fanget i Kangersuatsiaq 14.5.2007. (tanskaksi)
  3. Narwhal Facts Whale Facts. Viitattu 24.9.2016. (englanniksi)
  4. Silverman, H. B., Dunbar, M. J.: Aggressive tusk use by the narwhal (Monodon monoceros L.). Nature, 6.3.1980, nro 284, s. 57–58. Lontoo: Macmillan Publishers Ltd. doi:10.1038/284057a0. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa