Ero sivun ”Salomonkatu” versioiden välillä

Rakennukset Salomonkadun varrella ovat pääasiassa liike­taloja, vain sen länsipäässä on myös asuin­rakennuksia. Liike­taloista vanhin on Paasi­kiven aukion reunalla sijaitseva, vuonna 1913 valmistunut punatiilinen [[Hankkijan talo]], jossa [[Sergei Nikolajeff]] tuolloin avasi yhden Suomen ensimmäisistä auto­kaupoista. Vuodesta 1918 lähtien talo toimi [[Hankkija]]n pää­konttorina, kunnes [[Alko]]n [[eläkesäätiö]] osti sen vuonna 1973 ja sen alakerrassa avatiin Alkon suurin myymälä.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://vuosikertomus2012.alko.fi/80-vuotta-yhdessa/arkadian-talon-sata-varikasta-vuotta | Nimeke = Arkadian talon sata värikästä vuotta | Julkaisija = Alko | Viitattu = 2.1.2014}}</ref> Välittömästi sen länsi­puolella sijaitsi aikoinaan [[Maanviljelijäin Maitokeskus|Maan­viljelijäin Maito­keskuksen]] rakennus­ryhmä, joka purettiin vuonna 1973 ja paikalle rakennettiin [[Patentti- ja rekisterihallitus|Patentti- ja rekisterihallituksen]] nyky­aikainen liike- ja toimisto­talo, nykyiseltä nimeltään Inno­talo. Inno­talon ja Fredrikin­kadun välissä Salomon­kadun pohjois­sivustalla sijaitsevat lyhyiden sivukatujen toisistaan erottamina 1980-luvulla valmistuneet [[Hotelli Presidentti]] ja [[Graniittitalo]] sekä 1930-luvulla rakennettu [[Tennispalatsi]]. Kadun etelä­puolella on [[Kampin keskus]], johon liittyviä liike­tiloja on kadun allakin, sekä pitkään linja-autoaseman käytössä ollut entinen kasarmirakennus. Fredrikin­kadun länsi­puolella Salmon­kadun varressa ovat 1950-luvulla rakennettu [[Autotalo]] sekä [[Kampin metroasema]]n paviljonki, jonka edessä ovat [[Kannelmäki|Kannel­mäkeen]]Länsi-Helsinkiin jasekä [[Malminkartano]]onMalmille liikennöivien linja-autojen pääte­pysäkit.