Ero sivun ”Kööpenhamina” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
|||
Rivi 40:
}}
'''Kööpenhamina''' ({{k-da|København}}) on [[Tanska]]n pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee [[Själlanti|Själlannin]] saarella, [[Juutinrauma]]n salmen länsipuolella. Kööpenhaminan kuntarajat ylittävällä taajama-alueella ([[Hovedstadsområdet]]) asuu yhteensä noin 1,2 miljoonaa ihmistä,<ref>[http://www.dst.dk/pukora/epub/Nyt/2010/NR160_1.pdf Stadig flere bor i byer] Nyt fr Danmarks Statistik 2010</ref> ja itse Kööpenhaminassa siitä asui vuoden 2012 alussa 549 050 henkeä.<ref name="taajamat2012"/> [[Kööpenhaminan kunta]] ({{k-da|Københavns Kommune}}) on osa [[Pääkaupunkialue (Tanska)|Pääkaupunkialueen]] hallintoaluetta. Kokonaan Kööpenhaminan rajojen sisäpuolella sijaitsee pinta-alaltaan pieni [[Frederiksbergin kunta]]. Kööpenhaminan metropolialueen asukasluku on 1,
== Historia ==
Rivi 52:
Vuosina 1658–1659 Kööpenhamina kesti Ruotsin kuninkaan [[Kaarle X Kustaa]]n organisoiman piirityksen. Ruotsi pyrki sulkemaan kaupungin piiritykseensä pitkäksi ajaksi. Piirittäjien keskuksena oli luoteisosan Carlstad, ja saartajina oli 10 000 sotilasta. Piirityskeskus oli väkimäärältään jopa suurempi kuin itse kohde. Valtausyritys helmikuussa 1659 kuitenkin epäonnistui, kun osa ruotsalaisista putosi mereen yrittäessään etenemistä jäätä pitkin ja osa harhautui suunnitellulta reitiltä.<ref name=tkh>{{Lehtiviite | Tekijä = Lars Cramer Petersen | Otsikko = Tähtäimessä Kööpenhamina| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta = 2009| Numero = 4| Sivut = 48-51| Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier| Issn = 0806-5209 }}</ref> Vuonna 1801 brittilaivasto taisteli tanskalaisia vastaan suuren [[Kööpenhaminan taistelu]]n kaupungin edustalla. Kaupunki kärsi suuria vaurioita vuonna 1807 brittien pommitettua sitä estääkseen Tanskan laivastoa antautumasta [[Napoleon I|Napoleonille]].<ref name=myk>{{Kirjaviite | Tekijä = Knut Mykland| Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset| Vuosi = 1985| Sivu = 213, 242–244 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-08772-X | Viitattu = 7.7.2014 }}</ref>
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Kööpenhamina oli saksalaisten miehittämänä viiden vuoden ajan, 9. huhtikuuta 1940 – 4. toukokuuta 1945. Kaupunki on kasvanut sodan jälkeen voimakkaasti. Vuonna 1911 asukkaita oli 460 000 ja vuonna 1994
===Sotien jälkeinen kehitys===
Vuonna 1971 Kööpenhaminan sisälle perustettiin [[Christiania]]n vapaakaupunki, jossa väestö määrää lähes täysin omasta toiminnastaan. Christianiassa oli avoimia [[coffee shop]]peja, jotka myivät [[kannabis]]ta. Poliisi sulki suurimman osa näistä vuosina 2005 ja 2006.
Kesästä 2000 Kööpenhaminan ja [[Malmö]]n kaupunkeja on yhdistänyt [[Juutinrauman silta]], jossa on sekä rautatie- että maantieväylä. Tämän tuloksena Kööpenhaminasta on tullut suuremman, kahteen valtioon levittäytyvän metropolialueen keskus.<ref>[http://www.tendensoresund.org/sv/status Status] Tendens Öresund 2010</ref> Junamatkustajia
Kaupungissa on järjestetty useita maailmanpolitiikan konferensseja kuten [[Kööpenhaminan ilmastokokous]] 2009. Kalliista hintatasosta huolimatta asuminen on suhteellisen edullista maan ja kaupungin edistyksellisen asuntopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun ansiosta.
Rivi 69:
[[Kööpenhaminan lentoasema]] sijaitsee Kastrupissa, yhdeksän kilometriä kaupungin keskustasta. Se on Skandinavian vilkkain ja sieltä on lentoja yli sataan kohteeseen. Kaupungista on säännöllistä matkustajalaivaliikennettä Norjaan ja Puolaan. Saksan puolelle, esimerkiksi Hampuriin, on yhteys laiva-juna-yhdistelmällä. Kaikki pitkän matkan junat kulkevat [[Kööpenhaminan päärautatieasema|päärautatieaseman]] kautta.<ref>[http://www.lonelyplanet.com/denmark/copenhagen/transport/getting-there-away Copenhagen: Getting There] Lonely Planet</ref>
Kööpenhamina on arvioitu erilaisissa tutkimuksissa yhdeksi maailman elinkelpoisimmista kaupungeista, ja sen infrastruktuuria sekä joukkoliikennettä pidetään tehokkaina.{{lähde|21.12.2015}} Kaupungissa
==Kulttuuri==
[[Strøget]], kävelykatu Kööpenhaminan keskustassa avattiin vuonna 1962.<ref>[http://visitcopenhagen.com/shopping/stroget/382 Stroget] Visit Copenhagen</ref> Meren rannalla Churchill-puistossa sijaitseva, [[H.C. Andersen]]in satuhahmoon perustuva [[Pieni merenneito (patsas)|Pieni merenneito]] -patsas on yksi Kööpenhaminan symboleista.<ref>[http://visitcopenhagen.com/see-and-do/the-little-mermaid/382 The Little Memaid] Visit Copenhagen</ref> Kaupungin tunnetuimpia kirkkoja on 1940-luvulla valmistunut [[Grundtvigin kirkko]] Bispebjergin kaupunginosassa.<ref>[http://www.grundtvigskirke.dk/indhold/om-kirken Om Kirken] Grundtvigs Kirke {{da}}</ref>
Tanskan yleisradioyhtiön [[Danmarks Radio]]n pääkonttori on Kööpenhaminassa. Maan suurimpiin päivälehtiin kuuluvat päivälehdet [[Berlingske]] ja [[Politiken]] ilmestyvät
Kööpenhamina on myös vilkas jazz-kaupunki, mitä pidetään musiikkityylin virallisen tuen lisäksi seurauksena siitä, että monet amerikkalaiset huippuluokan jazz-muusikot, kuten esimerkiksi [[Dexter Gordon]], [[Ben Webster]], [[Kenny Drew]] ja [[Stan Getz]] muuttivat Pohjoismaihin ja erityisesti Kööpenhaminaan 1950- ja 1960-luvuilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unric.org/fi/newsletter/26561 | Nimeke = Pohjoismainen jazz "ravistelee sisuskaluja!" | Julkaisija = UNRIC | Viitattu = 5.3.2014 | Kieli = {{fi}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mondo.fi/blogi/annukkaoksanen/jazz-vallannut-koopenhaminan | Nimeke = Jazz on vallannut Kööpenhaminan | Julkaisija = Mondo/Annukka Oksanen| Viitattu = 5.3.2014 | Kieli = {{fi}} }}</ref>
| |||