Ero sivun ”Kööpenhamina” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
→‎Historia: lisäystä ja lähteitä
Rivi 47:
[[Tiedosto:Nyhavn-panorama.jpg|thumb|Kööpenhaminan satamaa.]]
 
Kööpenhamina oli 1100-luvun puoliväliin asti vähäinen kalastajakylä, kunnes piispa [[Absalon]] linnoitutti sen vuonna 1167. Tämä lisäsi kylän asukaslukua myös linnoituksen ulkopuolella. Edullisella paikalla sijaitseva satama edesauttoiedisti Kööpenhaminan nousua, ja siitä tuli tärkeä kauppakeskus (kaupungin nimi merkitsee ”kauppasatama”). [[Hansaliitto]] hyökkäsi sen kimppuun useasti havaittuaan sen potentiaaliseksi kilpailijakseen. Kaupungin perustamisasiakirja on vuodelta 1254, ja sen on allekirjoittanut arkkipiispa [[Jakob Erlandsen]]ilta.<ref>[http://www.copenhagencitytourist.com/copenhagen-history.html Copenhagen History] Copenhagen City Tourist {{en}}</ref> Kööpenhaminasta tuli Tanskan pääkaupunki vuonna 1416.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki| Sivu = 930| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>
 
===Taisteluja ja piirityksiä===
Vuosina 1658–1659 Kööpenhamina kesti Ruotsin [[Kaarle X Kustaa]]n piirityksen. Vuonna 1801 brittilaivasto taisteli tanskalaisia vastaan suuren [[Kööpenhaminan taistelu]]n kaupungin edustalla. Kaupunki kärsi suuria vaurioita vuonna 1807 brittien pommitettua sitä estääkseen Tanskan laivastoa antautumasta [[Napoleon I|Napoleonille]].
Vuosina 1658–1659 Kööpenhamina kesti Ruotsin kuninkaan [[Kaarle X Kustaa]]n organisoiman piirityksen. Ruotsi pyrki sulkemaan kaupungin piiritykseensä pitkäksi ajaksi. Piirittäjien keskuksena oli luoteisosan Carlstad, ja saartajina oli 10&nbsp;000 sotilasta. Piirityskeskus oli väkimäärältään jopa suurempi kuin itse kohde. Valtausyritys helmikuussa 1659 kuitenkin epäonnistui, kun osa ruotsalaisista putosi mereen yrittäessään etenemistä jäätä pitkin ja osa harhautui suunnitellulta reitiltä.<ref name=tkh>{{Lehtiviite | Tekijä = Lars Cramer Petersen | Otsikko = Tähtäimessä Kööpenhamina| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta = 2009| Numero = 4| Sivut = 48-51| Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier| Issn = 0806-5209 }}</ref> Vuonna 1801 brittilaivasto taisteli tanskalaisia vastaan suuren [[Kööpenhaminan taistelu]]n kaupungin edustalla. Kaupunki kärsi suuria vaurioita vuonna 1807 brittien pommitettua sitä estääkseen Tanskan laivastoa antautumasta [[Napoleon I|Napoleonille]].<ref name=myk>{{Kirjaviite | Tekijä = Knut Mykland| Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset| Vuosi = 1985| Sivu = 213, 242–244 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-08772-X | Viitattu = 7.7.2014 }}</ref>
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Kööpenhamina oli saksalaisten miehittämänä viiden vuoden ajan, 9. huhtikuuta 1940 – 4. toukokuuta 1945. Kaupunki on kasvanut sodan jälkeen voimakkaasti. Vuonna 1911 asukkaita oli 460&nbsp;000 ja vuonna 1994 suur-Kööpenhaminassa 1,7 miljoonaa<ref name=hss />.
 
===Sotien jälkeinen kehitys===
Vuonna 1971 Kööpenhaminan sisälle perustettiin [[Christiania]]n vapaakaupunki, jossa väestö määrää lähes täysin omasta toiminnastaan. Christianiassa oli avoimia [[coffee shop]]peja, jotka myivät [[kannabis]]ta. Poliisi sulki suurimman osa näistä vuosina 2005 ja 2006.
 
Kesästä 2000 Kööpenhaminan ja [[Malmö]]n kaupungitkaupunkeja ovaton olleet yhdistettyinäyhdistänyt [[Juutinrauman silta|Juutinrauman sillalla]], jokajossa on mahdollistaasekä junarautatie- jaettä tieliikenteenmaantieväylä. Tämän tuloksena Kööpenhaminasta on tullut suuremman, kahteen valtioon levittäytyvän metropolialueen keskus.<ref>[http://www.tendensoresund.org/sv/status Status] Tendens Öresund 2010</ref> Junamatkustajia sen sijaan on suuri ja kasvava määrä. Myös yhteisen valuutan puute on estänyt kaupunkien integraatiota, vaikkakin kasvava joukko liikkeitä kuten kauppoja ja ravintoloita ottaa vastaan myös naapurimaan valuuttaa.
 
Kaupungissa on järjestetty useita maailmanpolitiikan konferensseja kuten [[Kööpenhaminan ilmastokokous]] 2009. Kalliista hintatasosta huolimatta asuminen on suhteellisen edullista maan ja kaupungin edistyksellisen asuntopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun ansiosta.