Ero sivun ”Olli Kivinen (arkkitehti)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Suunnittelutyöt ja opit: - ilmeisesti näin |
p w |
||
Rivi 9:
==Suunnittelutyöt ja opit==
Jo Meurmanin toimistossa Kivinen oli mukana suunnittelemassa 1950-luvun alussa valmistuneita [[Kajaani]]n ja [[Joensuu]]n yleiskaavoja. Kivisen tärkeitä varhaisia suunnittelutyönsä olivat 1956 valmistunut [[Lappeenranta|Lappeenrannan]] yleiskaava ja vuoden 1957 [[Hämeenlinna]]n yleiskaava.<ref name="kb"/> Niissä hän kehitteli tietyn suuruisiin hajakeskitettyihin [[
Kivisen vuonna 1960 valmistuneen väitöskirjan aiheena oli Suomen kaupunkikeskustojen [[Rakennusoikeus|rakennusoikeuden]] kehitys. Siinä missä suomalaisen kaupunkisuunnittelun siihenastisena pääauktoriteettina pidetty O.-I. Meurman oli kiinnostunut ensisijaisesti esikaupunkien suunnittelusta, Kivisen väitöskirja siirsi huomion vanhojen kaupunkikeskustojen uudistamiseen. Paradigmanvaihdosta vahvisti Kivisen tulo samana vuonna Meurmanin seuraajana TKK:n asemakaavaopin professoriksi sekä Helsingissä ja Turussa 1961 esitelty näyttely ”Kaupunkien keskustakriisi”. Toisin kuin Meurman, Kivinen ihaili [[Le Corbusier]]in edustamaa kaupunkisuunnittelun [[Funktionalismi|funktionalistista]] suuntausta, joka tähtäsi kaupunkien täydelliseen uudistamiseen. Kivisen toiminta osaltaan vaikutti siihen, että monissa Suomen kaupungeissa lisättiin seuraavina vuosina huomattavasti keskusta-alueiden rakennusoikeitta, mikä usein johti laajamittaiseen vanhan rakennuskannan purkamiseen. Vuoden 1962 [[Kemi]]n keskustan asemaakaavakilpailun voittanut ehdotus puolestaan esitteli Kivisen ja hänen oppilaidensa tavaramerkeiksi muodostuneet, nelikentiksi puistokäytävillä jaetut ”tuulimyllykorttelit”, joiden sisäpihoille jäi tilaa autopaikoille ja leikkialueille. Kivinen suunnitteli keskusta-alueiden asemakaavat myös Kajaaniin (1964), Kotkaan (1964), [[Hamina]]an (1965) ja [[Iisalmi|Iisalmeen]] (1970). Näistä Haminan kaava oli ensimmäinen, jonka lähtökohtana oli vanhan rakennuskannan edes osittainen suojeleminen eikä purkaminen.<ref name="kb"/>
|