Ero sivun ”Helsingin kantakaupunki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti korjasi br tagien syntaksit tai korvasi ne {{clear}} mallinnella. |
p w |
||
Rivi 2:
'''Helsingin kantakaupunki''' ({{k-sv|Helsingfors innerstad}}) oli alkujaan alue, joka kuului [[kaupunki]]in ennen [[1. tammikuuta]] [[1946]] tapahtunutta [[suuri alueliitos|suurta alueliitosta]]. Alueliitoksen jälkeen käytettiin myös nimityksiä Kanta-Helsinki ja liitosalue, jotka yhdessä muodostivat Suur-Helsingin. Kantakaupunki eli Kanta-Helsinki tarkoitti [[kaupunginosa|kaupunginosia]] 1–27. Kaupungin hallinnossa käytettiin usein jakoa kantakaupunki – esikaupungit ([[ruotsin kieli|ruotsiksi]] ''stadskärnan'' – ''förstäderna''). Nimitykset liikekeskusta eli "''city''" ja ydinkeskusta alkoivat yleistyä [[1960-luku|1960-luvulla]].
Vuosien kuluessa liitosalue-nimityksen käyttö alkoi vähetä ja samalla käsitteen kantakaupunki tarkkarajaisuus hämärtyä. Kantakaupunki-sanan merkitys alkoi riippua siitä, miten kukin puhuja sen ymmärsi. Se alkoi tarkoittaa tarkemmin määrittelemätöntä Helsingin ydinaluetta, [[Esikaupunki|esikaupunkien]] ja [[Lähiöt Suomessa|lähiöiden]] vastakohtana. Idässä ja lännessä kantakaupungin rajoina ovat kyllä selvästi suuret merenlahdet ja niitä ylittävät sillat, mutta varsinkin pohjoisraja on käynyt epäselvemmäksi.
Melko usein kantakaupungiksi ymmärretään se alue kaupungista, jota [[Helsingin raitioliikenne|raitiovaunu]]t palvelevat. Toinen yleinen käsitys kantakaupungista on ns. ''kivikaupunki'' tai ''korttelikaupunki'', eli se alue kaupungista, jossa talot on rakennettu [[umpikortteli]]maisesti, tiiviisti kiinni toisiinsa. Kolmas vaihtoehto on määritellä kantakaupunki siksi alueeksi, johon esikaupunkeihin johtavat moottoritiet päättyvät. Vielä [[1960-luku|1960-luvulla]] kantakaupunkimaisen alueen pohjoisraja kulki jokseenkin selvästi [[Meilahti|Meilahden]], [[Laakso (Helsinki)|Laakson]] ja [[Vallila]]n rakennettujen alueiden pohjoisreunaa pitkin; tosin myös esimerkiksi [[Käpylä]] kuului Helsinkiin jo ennen alueliitosta, mutta leveä rakentamaton vyöhyke erotti sen varsinaisesta kantakaupungista. Myöhemmin on kuitenkin [[Itä-Pasila|Itä-]] ja [[Länsi-Pasila]] sekä [[Pikku-Huopalahti]] rakennettu kantakaupungin välittömiksi jatkeiksi tehden rajan entistä epämääräisemmäksi.
Rivi 11:
Helsingin [[Eteläinen suurpiiri|eteläisessä suurpiirissä]] oli vuoden 2014 alussa asukkaita 106 201.<ref name=hki2014>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_02_23_Hki_alueittain2014_verkko.pdf | Nimeke = Helsinki alueittain 2014 | Julkaisija = Helsingin kaupungin tietokeskus | Ajankohta = 2015 | Viitattu = 10.5.2015 | Selite = Eteläinen suurpiiri sivuilla 26-29}}</ref>
Helsingin niemen asukasluku oli vuonna 1967 noin 300 000, siitä se on vähentynyt puoleen eli 170 000 asukkaaseen vuoteen 2006 mennessä. Pudotus johtuu asuntojen muuttumisesta toimistokäyttöön ja siitä, että 1960-luvulla asui vielä paljon lapsiperheitä keskustan yksiöissä ja kaksioissa, mutta tämän jälkeen osa heistä muutti [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudun]]
==Muu aluejako==
| |||