Avaa päävalikko

Muutokset

Suomalaisia kirjoja käännettiin vuosien 1990–2010 aikana kaikkiaan 3&nbsp;676 nimikettä 69 eri kielellä. Eniten kirjoja julkaistiin Pohjoismaissa sekä Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Alankomaissa ja Italiassa.<ref name="schwank264"/> Osa käännöksistä julkaistaan Suomessa, tällainen käännös oli esimerkiksi ''Seitsemän veljestä'' -teoksen kurdinkielinen käännös. Tällaisten teosten levittäminen ulkomaille on haasteellista.<ref name="tilastoja"/> Yleisimmin kirjoja käännetään saksaksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi, ranskaksi, venäjäksi, tanskaksi, norjaksi ja unkariksi. Saksankielisten käännösten osuus kaikista käännöksissä on 2000-luvulla ollut noin 20 prosenttia ja englanninkielisten osuus noin 15 prosenttia.<ref name="schwank264"/> Vuonna 2015 eniten kirjoja käännettiin englanniksi (30). Yli 15 teosta käännettiin myös saksaksi (19), ranskaksi (18) ja tanskaksi (17).<ref name="tilastoja"/>
 
Suomen kolme käännetyintä kirjailijaa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä samat kuin 1990-luvullakin, [[Arto Paasilinna]], [[Tove Jansson]] ja [[Mika Waltari]]. Paasilinnasta otettiin 146 käännöstä ja Janssonista 134 käännöstä. Viidenkymmenen käännetyimmän kirjailijan joukossa oli yhteensä kahdeksna lasten- ja nuortenkirjailijaa. Klassikkokirjailijsta käännettiin Walterin lisäksi ertyisesti [[Edith Södergran]]ia, [[Henry Parland]]ia, [[Aino Kallas]]ta, [[Eeva-Liisa Manner]]ta, [[Väinö Linna]]a, [[Pentti Saarikoski|Pentti Saarikoskea]], [[Eino Leino]]a ja [[Maiju Lassila]]a.<ref name="schwank264"/> Useimmalle kielelle käännetyt suomalaiset teokset olivat vuoden 2015 tilasotjentilastojen mukaan [[Elias Lönnrot]]in ''[[Kalevala]]'', [[Sofi Oksanen|Sofi Oksasen]] ''[[Puhdistus]]'', Mika Waltarin ''[[Sinuhe egyptiläinen]]'', [[Salla Simukka|Salla Simukan]] ''[[Lumikki – Punainen kuin veri]]'' sekä Tove Janssonin ''[[Taikurin hattu]]'' ja ''[[Muumipeikko ja pyrstötähti]]''.<ref name="tilastoja"/>
 
== Katso myös ==
Rekisteröitymätön käyttäjä