Ero sivun ”Vladimir Suuri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p clean up using AWB
Rivi 5:
 
==Lapsuus ja nuoruus==
Vladimir oli Kiovan ruhtinaan [[Svjatoslav]]in ja tämän orjan [[Maluša]]n poika. Vladimirin syntymävuosi ei ole tiedossa, mutta hänen isänsä syntyi vuonna 942 ja hänen vanhin poikansa [[Vyšeslav]] syntyi noin vuonna 977, jonka mukaan historioitsijat olettivat Vladimirin syntyneen noin vuonna 960. Äidin kohtalosta ei ole tarkempia tietoja, mutta Vladimir kasvoi Kiovassa ruhtinatar Olgan hoivissa. Vladimirin kasvattamiseen osallistui myös äitinsä veli [[Dobrynja]], koska silloin oli tapana antaa hallitsijan poika [[Družina|družina]]n vanhimman kasvatettavaksi.<ref>Rusin valtakunnan soturit</ref>
 
==Tie valtaan==
Nestorin kronikan mukaan Vladimir oli perheen kolmas poika Jaropolkin ja Olegin jälkeen. Svjatoslav oli kyllästynyt hallitsemaan Kiovassa ja halusi muuttaa [[Perejaslavets]]iin, joka oli keskellä hänen valtakuntaansa. Svjatoslav asetti vuonna 970 [[Jaropolk]]in Kiovan hallitsijaksi ja [[Oleg Svjatoslavitš|Olegin]] [[Drevljaanit|drevljaanien]] maan ruhtinaaksi, joka muutti sen keskukseen [[Ovrutš]]iin. Novgorodilaiset halusivat myös itselleen ruhtinaan. Vladimirin eno, Dobrynja ehdotti heille Vladimiria, joka suostui. Vladimir lähti Dobrynjan kanssa Novgorodiin. Suuriruhtinas Svjatoslav lähti Perejaslavetsiin.<ref>Nestorin kronikka, s.47.</ref> Vladimir hallitsi ensin isänsä (972) kuoltua [[Novgorod]]issa.
 
Skandinaavien saagat kertoivat, että Norjan tuleva kuningas [[Olav Tryggvason]] vietti lapsuutensa Novgorodissa. Olavin äiti, Astrid, oli paennut miehensä murhan jälkeen Novgorodiin kuningas Vladimirin luo. Hänen palveluksessaan oli jo Astridin veli, Sigurd. Matkallaan Novgorodiin heidät kidnapattiin Viroon. Sigurd oli veroja keräämässä Vladimirille ja tapasi sattumalta Olavin, jonka Sigurd osti vapaaksi orjuudesta. Olav kasvoi Vladimirin hoivissa ja hän pääsi myös soturiksi [[Družina|družina]]an, jossa hän nautti suurta kunnioitusta.<ref>[http://www.krotov.info/history/10/988/jakson_1.htm Олав Трюггвасон]: Джаксон Т. Четыре норвежских конунга на Руси: из истории русско-норвежских политических отношений последней трети X — первой половины XI в. — М.: Языки русской культуры, 2002.</ref>
 
==Kiovan ruhtinaskunta==
Ruhtinas Svjatoslav kuoli vuonna [[972]], minkä jälkeen Kiovan hallitsijan oli Jaropolk. Jaropolk hyökkäsi veljensä Olegin kimppuun vuonna [[977]]. Taistelussa Oleg sai surmansa, jolloin Jaropolk sai myös drevljaanien maan haltuunsa. Vladimir säikähti tapahtunutta ja pakeni Novgorodista Norjaan kuningas [[Haakon Sigurdinpoika|Haakonin]] luo turvaan. Niin Jaropolkista tuli koko valtakunnan hallitsija ja hän nimitti sijaishallitsijan Novgorodiin.
 
Vladimir palasi 3 vuoden maanpakolaisuuden jälkeen takaisin Novgorodiin vuonna [[980]] mukanaan tuomien [[varjagit|varjagisoturien]] kanssa ja otti Novgorodin uudelleen haltuunsa. Vladimir halusin mennä naimisiin [[Polatskin ruhtinaskunta|Polotskin ruhtinaan]] [[Rogvolod|Rogvolodin]]in tyttären [[Rogned]]in kanssa. Rogned vastasi: "En halua vetää saappaita orjan pojan jalasta, haluan mennä Jaropolkille." Tästä suuttuneena Vladimir kokosi varjageista, slaaveista, tšuudeista ja krivitšeistä suuren sotajoukon ja lähti sotaretkelle Rogvolodia vastaan. He hyökkäsivät Polotskiin, tappoivat Rogvolodin ja Vladimir otti hänen tyttärensä, Rognedin, vaimokseen. Sen jälkeen Vladimirin sotajoukot hyökkäsivät Jaropolkin kimppuun Kiovassa. Viekkaudella [[Jaropolk]] saatiin tulemaan Vladimirin luo. Siellä kaksi varjagia surmasi miekoillaan Jaropolkin. Vladimir otti itselleen Jaropolkin kreikkalaisen vaimon, joka oli raskaana ja synnytti Svjatopolkin. Vladimir ei solminut avioliittoa hänen äitinsä kanssa. <ref>Nestorin kronikka, s.52-54.</ref>
 
Vladimirin varjagisoturit halusivat itselleen hyvän palkkion autettuaan hänet valtaistuimelle, mutta Vladimir ei maksanut heille mitään, vaan valitsi heidän joukostaan viisaimmat ja urheimmat soturit. Loput varjagisoturit saivat häneltä luvan lähteä Konstantinopoliin.
Rivi 23:
==Kristilliset tavoitteet==
[[File:Vladimir2.jpg|thumb|left|200px|Vladimir keskustelee kreikkalaisen filosofin kanssa kristinuskosta. [[Radzivillin kronikka]], s. 49]]
Vladimir liitti Kiovan valtakunnan lopullisesti [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] ja [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] vaikutuspiiriin, jota kohti se oli asteittain, mutta vääjäämättä koko ajan ajautunut. Vuosina 987–988 Bysantin keisari [[Basileios II]] oli vaikeuksissa, kun ylimyssuvut kapinoivat häntä vastaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Skylitzes, John & Wortley, John|Nimeke=A Synopsis of Byzantine History, 811–1057|Vuosi=2010|ISBN=9780521767057|Julkaisija=Cambridge University Press|Sivu=319 (alaviite)}}</ref>
 
Samanaikaisesti Bysantin kapinoiden kanssa [[Krim]]illä käytiin vuonna [[988]] [[Rusien–Bysantin sota (988)|sota rusien ja bysanttilaisten välillä]]. [[Vladimir Suuri|Vladimir Suuren]] joukot piirittivät [[Khersonesos (Krim)|Khersonesoksen]] kaupunkia ja saivat sen antautumaan. Vladimir lähetti Basileiokselle viestin, jossa hän ilmoitti vallanneensa kaupungin. Hän uhkasi myös vallata pääkaupunki [[Konstantinopoli]]n, ellei Basileios antaisi Vladimirille sisartaan [[Anna Porfyrogenita]]a vaimoksi. Basileios ei halunnut antaa pakanalle sisartaan. Anna kieltäytyi aluksi avioliitosta pakanallisen Vladimir Suuren kanssa, koska sellaista avioliittoa ei voisi mainita keisarillisissa [[Annaalit|annaaleissa]]. Kun Vladimir suostui ottamaan kristillisen kasteen vastaan, niin hän oli jo tehnyt päätöksensä uskonnosta. Vladimir Suuri oli hyvin vaikuttunut Bysantin ortodoksiuskonnon käytännöistä, ja siksi hän päätti kääntyä [[Ortodoksisuus|ortodoksisen kirkon]] jäseneksi.<ref>Nestorin kronikka, s. 73</ref>
 
Vladimirin piti ottaa kaste ja ottaa koko maansa uskonnoksi ortodoksinen uskonto. Vladimir kastettiin 19.5.[[988]] [[Krim]]in [[Khersonesos (Krim)|Khersonesoksessa]] Pyhän Basileioksen kirkossa. Heti sen jälkeen Vladimir ja Anna vihittiin siellä. Samalla Vladimir pääsi eroon suuresta määrästä kapinoivia varjageja, kun hän lähetti Bysantin tueksi 6000 [[varjagit|varjagisoturia]], jotka olivat hänet auttaneet valtaan 8 vuotta aiemmin. Niistä sotureista muodostettiin Bysantin keisarin uskollinen ja kovamaineinen [[Varjagikaarti|varjagikaarti]].
 
Kiovaan rakennettiin lukuisia kirkkoja, muun muassa [[Neitsyt Maria]]lle omistettu kirkko toria vastapäätä venäläiseen tapaan suurelle puistoaukiolle, jolle koko kaupungit asukkaat voitiin kutsua koolle. Kirkko hallitsi sekä poliittista että taloudellista kanssakäymistä. Vuonna 977 Kiovan piispa korotettiin [[metropoliitta|metropoliitaksi]], mutta hän johti Venäjän kirkkoa yhdessä [[Konstantinopolin patriarkaatti|Konstantinopolin]] nimittämän kreikkalaisen [[prelaatti|prelaatin]] kanssa.
Rivi 79:
* Jukka Korpela: ''Beitrage zur Bevölkerungsgeschichte und Prosopographie der Kiever Rus' bis zum Tode von Vladimir Monomah.'' Studia historica jyväskyläensia 54. Jyväskylä 1995.
* Jukka Korpela: ''Kiovan Rusj. Keskiajan eurooppalainen suurvalta''. Hämeenlinna 1996.
 
 
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=[[Tiedosto:COA of Kyiv Kurovskyi.svg|50px|Kiovan vaakuna]]