Ero sivun ”Vasa (laiva)” versioiden välillä

Rakennustöiden edetessä ilmeni vaikeuksia. Esimerkiksi eräässä vaiheessa rakentaminen hidastui, sillä telakalle ei ollut tuotu tarpeeksi [[puu]]tavaraa. ''Vasaa'' varten piti kaataa tuhatkunta tammea. Kuninkaan käskystä ''Vasaan'' rakennettiin toinen, ylimääräinen tykkikansi. Tykkikannen rakentamiseksi laivan alkuperäisiä pohjapiirroksia jouduttiin muuttamaan, mikä aiheutti laivanrakentajille ongelmia, sillä rakennustyöt oli silloin jo aloitettu.

 

 

Ajan tavan mukaisesti laiva oli koristeltu lukuisin [[veistos|veistoksin]], ja siitä oli määrä tulla paitsi Ruotsin laivaston suurin ja voimakkain, myös kaunein alus. Laivan [[patsas|patsaat]] ja veistokset esittivät muun muassa [[Raamattu|Raamatun]] hahmoja, [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen jumaltaruston]] sankareita ja muinaisen [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] [[Rooman keisari|keisareita]]. Nelimetrinen loikkaava leijona keulakuvana symboloi suurvalta-asemaan kohonneen kuningaskunnan mahtia. Vanhojen merimiesuskomusten mukaan koristeiden tarkoituksena oli suojella laivaa tuholta, mutta todellisuudessa niiden tuoma valtava ylipaino oli osasyy laivan uppoamiseen. Mahdollinen lisäsyy uppoamiseen oli laivan vinous, jonka epäillään johtuneen [[ruotsalaiset|ruotsalaisten]] ja [[hollantilaiset|hollantilaisten]] puuseppien erilaisista mittayksiköistä. Tutkijoiden mukaan erilaisten mittayksiköiden käyttö saattoi olla syy laivan epäsymmetrisyyteen ja sitä kautta uppoamiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/vasa-laiva_oli_yllattavan_vino_-_siksiko_se_upposi/6177691 | Nimeke = Vasa-laiva oli yllättävän vino - siksikö se upposi? | Tekijä = Wallius, Anniina | Julkaisu = yle.fi | Ajankohta = 12.6.2012 | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 12.6.2012}}</ref>