Ero sivun ”G. H. Hardy” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
jäsentelyä, viitteistystä, kh
Rivi 1:
[[KuvaTiedosto:Ghhardy@72.jpg|thumb|right|G. H. Hardy]]
'''Godfrey Harold Hardy''' ([[Royal7. Societynhelmikuuta]] jäsenyys|FRS[[1877]] ([[7. helmikuutaCranleigh]], [[1877Surrey]] – [[1. joulukuuta]] [[1947]] [[Cambridge]]) oli [[Englanti|englantilainenenglanti]]lainen [[matemaatikko]], joka kehitti [[lukuteoria]]a ja [[analyysi (matematiikka)|matemaattista analyysiä]].<ref name=britannica>{{Verkkoviite | Osoite = https://global.britannica.com/biography/Godfrey-Harold-Hardy | Nimeke = Godfrey Harold Henry | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 20.8.2016 | Kieli = {{en}}}}</ref> Hänet muistetaan myös [[matematiikka|matematiikan]] olemusta käsittelevän [[essee]]n ''[[Matemaatikon apologia]]'' ([[1940]]) kirjoittajana. Teos käsittelee myös luovuutta ja sen menettämisen tuskaa. Hardy valittiin [[Royal Societyn jäsenyys|Royal Societyn jäseneksi]] (FRS) vuonna 1910.<ref name=britannica/>
 
== Elämäkerta==
Vuonna [[1914]] Hardystä ja intialaisesta matemaatikosta [[Srinivasa Ramanujan]]ista tuli läheiset yhteistyökumppanit, kun Hardy huomasi Ramanujanin matemaattiset kyvyt. Kun [[Paul Erdős]] kysyi Hardyltä haastattelussa, mikä tämän paras anti matematiikalle oli, Hardy vastasi sen olleen Ramanujanin löytäminen. Lukua [[1729 (luku)|1729]] kutsutaan myös Hardyn–Ramanujanin luvuksi heidän mukaansa.
Godfrey Harold Hardy syntyi koulutettuun, mutta taloudellisesti vaatimattomaan perheeseen helmikuussa 1877. Hänen isänsä oli tuohon aikaan pienen Cranleigh-yksityiskoulun kuvaamataidon opettaja ja taloudenhoitaja, äiti puolestaan [[Lincoln (Englanti)|Lincoln]]issa toimineen opettajanvalmistuslaitoksen vanhempi opettaja. Sekä isä ja äiti olivat lahjakkaita matematiikassa ja Hardy peri heidän taitonsa, osoittaen lahjakkuutensa jo pienenä olevansa siinä lahjakaslapsena. Hardyn kerrotaan mm.muun muassa jakaneen ajankulukseen virsien numeroita tekijöiksi ja kirjoittaneen 2-vuotiaanakaksivuotiaana miljoonien suuruisia lukuja.<ref name=apologia>{{Kirjaviite | Tekijä=Hardy, G. H. | Nimeke=Matemaatikon apologia | Selite=(A mathematician’s apology, 1940.) Esipuhe: C. P. Snow. Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 952-5202-04-6}}</ref>
 
Koulussa Hardy oli ujo, mutta menestyi siitä huolimatta hyvin ja hänestä tuli luokkansa priimus. Hardyn vahvuutena oli tuolloin erityisesti matematiikka, jonka avulla hän pyrki olemaan jossain selvästi muita luokkatovereitaan parempi. 12-vuotiaana Hardy sai stipendin Winchesterin[[Winchester]]in yksityiskouluun, jota pidettiin Englannin arvostetuimpana matemaattisena kouluna. Matematiikan opetusta hän sai luokkansa ainoana oppilaana ja lisäksi hän pärjäsi hyvin ns.myös klassisissa aineissa. Hardy ei itse pitänyt koulustaan, vaikka nauttikin saamastaan opetuksesta. Valmistumisensa jälkeen Hardy ei enää koskaan vieraillut Winchesterissä.<ref name=apologia/>
== Elämäkerta<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hardy, G. H. | Nimeke=Matemaatikon apologia | Selite=(A mathematician’s apology, 1940.) Esipuhe: C. P. Snow. Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 952-5202-04-6}}</ref>==
 
Winchesteristä Hardyn tien "olisi kuulunut" viedä [[Oxfordin yliopisto|Oxford]]inn [[New CollegeenCollege]]en, mutta hän päätyikin sen sijaan [[Cambridgen yliopisto|Cambridge]]n [[Trinity College (Cambridge)|Trinity College]]en vuonna [[1896]]<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Alumni Cantabrigienses | Tekijä=John Venn | Vuosi=1922-1953 | Julkaisija=Cambridge University Press}}</ref>. HänetHän valittinvalmistui collegenvuonna ''fellow'''ksi1899 22-vuotiaanaja oltuaanvalittiin parasfellow’ksi matemaattisen1900. Tripos-kokeenHardy toisessatoimi matematiikan luennoitsijana Trinityssä osassa1906–1919.<ref name=britannica/> Trinityssä Hardy ajautui myös ensi kertaa ongelmiin ateisminsa kanssa kieltäydyttään periaatesyistä menemästä lainkaan kirkonmenoihin, jotka olivat Trinityssä pakollisia.<ref name=apologia/>
Godfrey Harold Hardy syntyi koulutettuun, mutta taloudellisesti vaatimattomaan perheeseen helmikuussa 1877. Hänen isänsä oli tuohon aikaan pienen Cranleigh-yksityiskoulun kuvaamataidon opettaja ja taloudenhoitaja, äiti puolestaan [[Lincoln (Englanti)|Lincoln]]issa toimineen opettajanvalmistuslaitoksen vanhempi opettaja. Sekä isä ja äiti olivat lahjakkaita matematiikassa ja Hardy peri heidän taitonsa, osoittaen jo pienenä olevansa siinä lahjakas. Hardyn kerrotaan mm. jakaneen ajankulukseen virsien numeroita tekijöiksi ja kirjoittaneen 2-vuotiaana miljoonien suuruisia lukuja.
 
Vuonna [[1914]] Hardystä ja intialaisesta matemaatikosta [[Srinivasa Ramanujan]]ista tuli läheiset yhteistyökumppanit, kun Hardy huomasi Ramanujanin matemaattiset kyvyt. Kun [[Paul Erdős]] kysyi Hardyltä haastattelussa, mikä tämän paras anti matematiikalle oli, Hardy vastasi sen olleen Ramanujanin löytäminen. Lukua [[1729 (luku)|1729]] kutsutaan myös Hardyn–Ramanujanin luvuksi heidän mukaansa.
Koulussa Hardy oli ujo, mutta menestyi siitä huolimatta hyvin ja hänestä tuli luokkansa priimus. Hardyn vahvuutena oli tuolloin erityisesti matematiikka, jonka avulla hän pyrki olemaan jossain selvästi muita luokkatovereitaan parempi. 12-vuotiaana Hardy sai stipendin Winchesterin yksityiskouluun, jota pidettiin Englannin arvostetuimpana matemaattisena kouluna. Matematiikan opetusta hän sai luokkansa ainoana oppilaana ja lisäksi hän pärjäsi hyvin ns. klassisissa aineissa. Hardy ei itse pitänyt koulustaan, vaikka nauttikin saamastaan opetuksesta. Valmistumisensa jälkeen Hardy ei enää koskaan vieraillut Winchesterissä.
 
Winchesteristä Hardyn tien "olisi kuulunut" viedä [[Oxfordin yliopisto|Oxford]]in New Collegeen, mutta hän päätyikin sen sijaan [[Cambridgen yliopisto|Cambridge]]n [[Trinity College (Cambridge)|Trinity College]]en vuonna [[1896]]<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Alumni Cantabrigienses | Tekijä=John Venn | Vuosi=1922-1953 | Julkaisija=Cambridge University Press}}</ref>. Hänet valittin collegen ''fellow'''ksi 22-vuotiaana oltuaan paras matemaattisen Tripos-kokeen toisessa osassa. Trinityssä Hardy ajautui myös ensi kertaa ongelmiin ateisminsa kanssa kieltäydyttään periaatesyistä menemästä lainkaan kirkonmenoihin, jotka olivat Trinityssä pakollisia.
 
{{kesken}}
 
==Luonne==
Hardya kuvattiin "anti-narsistiksi" joka ei suostunut ns. tekemään itsestään isoa numeroa. Hän ei mm.muun muassa sietänyt lainkaan että hänestä otettiin valokuvia ja joidenkin arvioiden mukaan Hardysta on säilynyt vain viisi valokuvaa. Hardylla ei ollut myöskään kotonaan lainkaan peilejä kotonaan, joiden edessä hän olisi siistinyt itsensäsiistiytynyt ennen työpäivän alkua. "Anti-narsistisuudestaan" huolimatta Hardy tunnettiin itsepäisenä henkilönä, joka oli valmis puolustamaan aatettaan.{{lähde|20.8.2016}}
 
Hardy oli [[ateismi|ateisti]] mikä ajoi hänet ristiriitoihin uskonnollisen perheensä kanssa.
 
==Lähteet Katso myös ==
* [[Hardyn epäyhtälö]]
{{Viitteet}}
* [[Hardyn–Weinbergin laki]]
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hardy, G. H. | Nimeke=[[Matemaatikon apologia]] | Selite=(A mathematician’s apology, 1940.) Esipuhe: C. P. Snow. Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 952-5202-04-6}}
 
== Katso myös Lähteet==
{{Viitteet}}
* [[Hardyn epäyhtälö]]
* [[Hardyn–Weinbergin laki]]
 
[[Luokka:Brittiläiset matemaatikot|Hardy, G. H.]]