Ero sivun ”Raoul Palmgren” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Suomalaiset professorit |
kuva |
||
Rivi 2:
| tieteilijän nimi = Raoul Palmgren
| tieteilijän alkuperäinen nimi =
| kuva =Raoul-Palmgren.jpg
| kuvan leveys =
| kuvateksti =
| syntymäaika = [[12. tammikuuta]] [[1912]]
| syntymäpaikka = [[
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|12|1|1912|10|3|1995}}
| kuolinpaikka = [[Tampere]]
Rivi 12:
| kansalaisuus = [[Suomi|suomalainen]]
| sukujuuret =
| tutkimusalue = [[kirjallisuustiede]]
| instituutti =
| alma mater = [[Helsingin yliopisto]]
| ohjaaja =
| oppilaat =
Rivi 20:
| palkinnot =
| uskonto =
| allekirjoitus =Raoul-Palmgren-signature.jpg
| alaviitteet =
}}
'''Raoul Oskar Gånge-Rolf Armin Palmgren''' ([[12. tammikuuta]] [[1912]] [[
== Elämä ==
Vuonna 1926 Palmgrenin vanhemmat muuttivat Orivedelle, ja Raoul lähti koulutielle Tampereelle. Hän kirjoitti ylioppilaaksi [[Tampereen klassillinen lyseo|Tampereen klassillisesta lyseosta]]. Palmgren opiskeli historiaa, estetiikkaa ja sosiologiaa [[Helsingin yliopisto]]ssa. Vuonna 1940, juuri valmistuneena filosofian kandidaattina, hänet valittiin [[Tampereen kaupunginkirjasto]]n johtajaksi.
Palmgren oli kolmesti avioliitossa. Ensimmäinen puoliso oli toimittaja [[Irja Palmgren|Irja Laurikainen]] 1936–1953, toinen teatteriohjaaja [[Ilmi Parkkari]] 1953–1979 ja viimeinen [[Marja-Leena Palmgren]] (o.s. Vainionpää). Palmgrenilla on neljä lasta: Marius (s. 1941), Oliver (s. 1945), Nina (s. 1957) ja Laura (s. 1959). Yksi hänen lapsenlapsistaan on näyttelijä
Palmgren osallistui [[talvisota]]an, mutta kirjoitti myöhemmin, että koki olleensa väärällä puolella. Kieltäydyttyään jatkosodasta hän painui "maan alle". Maaliskuussa 1942 Raoul ja Irja Palmgren sekä [[Arvo Turtiainen]] pidätettiin. Raoul Palmgren tuomittiin [[sotilaskarkuri|sotilaskarkuruudesta]] ja [[valtiopetos|valtiopetoksen valmistelusta]] neljäksi ja puoleksi vuodeksi [[kuritushuone]]eseen. [[Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura]]n johtoon kuulunut Irja Palmgren tuomittiin valtiopetoksen valmistelusta kuudeksi kuukaudeksi kuritushuoneeseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Siilasvuo, Ensio ym. (toim.) | Nimeke=Jatkosota: Kronikka | Sivu=89 | Julkaisupaikka=Jyväskylä
== Teot ==
Palmgrenista kehittyi 1930-luvun mittaan aikansa johtava [[Kirjallisuuskritiikki|kirjallisuuskriitikko]], jota luettiin arvostaen ja arvostellen sekä vasemistossa että oikeistossa. Sosiologi [[Risto Alapuro]] luonnehti Palmgrenin kirjallista toimintaa kollegansa [[Perry Anderson]]in teoriaan viitaten <ref>''Suomen älymystö Venäjän varjossa'', 1997.</ref> seuraavasti: "Häneen sopii ehkä parhaiten Andersonin ajatus, että olennaista oli marxilaisen teorian ja porvarillisen teorian, ei marxilaisen teorian ja proletaarisen käytännön välinen suhde. Hänen tutkimukselliset kirjoituksensa olivat keskustelua porvarillisten tulkintojen kanssa esimerkiksi Kalevalasta ja kansallisesta noususta."▼
Palmgren toimi aktiivisessa yhteydessä [[Kiila (yhdistys)|kulttuuriyhdistys Kiilaan]] ja johti 1930-luvulla [[Akateeminen Sosialistiseura|Akateemista Sosialistiseuraa]] (ASS). Hänen puheenjohtajakaudellaan ASS alkoi suomentaa marxilaista kirjallisuutta, muun muassa [[Karl Marx]]in ja [[Friedrich Engels]]in ''[[Kommunistisen puolueen manifesti]]n'' vuonna 1935 ja seuraavana vuonna Marxin teokset [[Gothan ohjelma]]n arvostelua ja ''[[Palkkatyö ja pääoma]]''. Pari vuotta myöhemmin Palmgren toimitti ASS:n opintokerhoalustusten pohjalta oppikirjan ''Marxilaisuus: Dialektisen materialismin sovellutuskokeita''. Palmgrenin lisäksi kirjaan kirjoittivat [[Helmer Adler]], [[Olavi Selin]], [[Jarno Pennanen]], [[Mauri Ryömä]], [[Reino Oittinen]], [[Maija Savutie]] ja [[Cay Sundström]] [[Sigmend Freud|freudilaisuudesta]], luonnontieteistä ja työväenliikkeen taktiikasta sekä marxilaisesta valtio- ja historiankäsityksestä, sosiologiasta, talousopista ja estetiikasta. Kirja myytiin muutamassa kuukaudessa loppuun, eikä siitä otettu uusia painoksia.▼
▲Palmgrenista kehittyi 1930-luvun mittaan aikansa johtava [[Kirjallisuuskritiikki|kirjallisuuskriitikko]], jota luettiin arvostaen ja arvostellen sekä vasemistossa että oikeistossa. Sosiologi [[Risto Alapuro]] luonnehti Palmgrenin kirjallista toimintaa kollegansa [[Perry Anderson]]in teoriaan viitaten <ref>''Suomen älymystö Venäjän varjossa'', 1997</ref> seuraavasti: "Häneen sopii ehkä parhaiten Andersonin ajatus, että olennaista oli marxilaisen teorian ja porvarillisen teorian, ei marxilaisen teorian ja proletaarisen käytännön välinen suhde. Hänen tutkimukselliset kirjoituksensa olivat keskustelua porvarillisten tulkintojen kanssa esimerkiksi Kalevalasta ja kansallisesta noususta."
▲Palmgren toimi aktiivisessa yhteydessä [[Kiila (yhdistys)|kulttuuriyhdistys Kiilaan]] ja johti 1930-luvulla [[Akateeminen Sosialistiseura|Akateemista Sosialistiseuraa]] (ASS). Hänen puheenjohtajakaudellaan ASS alkoi suomentaa marxilaista kirjallisuutta, muun muassa [[Karl Marx]]in ja [[Friedrich Engels]]in ''[[Kommunistisen puolueen manifesti]]n'' vuonna 1935 ja seuraavana vuonna Marxin teokset [[Gothan ohjelma]]n arvostelua ja ''[[Palkkatyö ja pääoma]]''. Pari vuotta myöhemmin Palmgren toimitti ASS:n opintokerhoalustusten pohjalta oppikirjan ''Marxilaisuus: Dialektisen materialismin sovellutuskokeita''. Palmgrenin lisäksi kirjaan kirjoittivat [[Helmer Adler]], [[Olavi Selin]], [[Jarno Pennanen]], [[Mauri Ryömä]], [[Reino Oittinen]], [[Maija Savutie]] ja [[Cay Sundström]] freudilaisuudesta, luonnontieteistä ja työväenliikkeen taktiikasta sekä marxilaisesta valtio- ja historiankäsityksestä, sosiologiasta, talousopista ja estetiikasta. Kirja myytiin muutamassa kuukaudessa loppuun, eikä siitä otettu uusia painoksia.
Eräät Palmgrenin ''Soihtu''-lehdessä vuonna 1937 julkaisemat [[Lokakuun vallankumous|lokakuun 1917 vallankumousta]] ylistäneet kirjoitukset johtivat siihen, että yleinen syyttäjä nosti häntä vastaan syytteen ”laillisen yhteiskuntajärjestelmämme halventamisesta”, mutta oikeus vapautti Palmgrenin.
Sodan jälkeen Palmgren toimi [[Kansankulttuuri|Kansankulttuuri Oy:n]] kirjallisena johtajana ja vuosina 1945–1952 ''[[Vapaa Sana (sanomalehti)|Vapaa Sana]]'' -lehden kulttuuritoimittajana ja päätoimittajana sekä vuodesta 1957 ensin [[Kemi]]n ja sitten Vaasan kirjastojen kirjastonjohtajana. Kolme vuotta väitöskirjansa valmistumisen jälkeen, vuonna 1968 hänet valittiin [[Oulun yliopisto]]n [[kirjallisuustiede|kirjallisuustieteen]] professoriksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ellonen, Leena (toim.) | Nimeke=Suomen professorit 1640–2007 | Sivut=524 | Julkaisija=Professoriliitto | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2008 | Isbn=978-952-99281-1-8 }}</ref>
== Teokset ==
* ''Vallankumous ja vastavallankumous Saksassa'', 1937
* ''[[Venäläinen romaaniperinne ja Neuvostoliiton kirjallisuus]]'', 1940
*''Suuri linja'', 1948
*''Marxilaisen estetiikan kaksitasoisuus'', 1953.
Rivi 53 ⟶ 51:
* {{Kirjaviite | Nimeke=Toivon ja pelon utopiat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansankulttuuri | Vuosi=1963}}
*''Työläiskirjallisuus'' (väit.), 1965
* {{Kirjaviite | Nimeke=Joukkosydän: Vanhan työväenliikkeemme kaunokirjallisuus
*''Työläiset ja mustalaiset Minna Canthin "Työmiehen vaimon" sosiaalisina ja draamaelementteinä'', 1970
* {{Kirjaviite | Nimeke=Maksim Gorki: Elämä ja teokset | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansankulttuuri | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-615-184-1}}
Rivi 72 ⟶ 70:
== Aiheesta muualla ==
* {{Kansallisbiografia | id=4982 | nimi=Palmgren, Raoul (1912–1995). | tekijä=Kalemaa, Kalevi | ajankohta=16.3.2016 }}
* [http://www.hs.fi/muistot/Raoul+Palmgren/a1364355487934 Raoul Palmgrenin muistokirjoitus ''Helsingin Sanomissa''.]
* [http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=100 Ylen Sininen laulu -sarjan osa Kiilasta ja 1930-luvun kulttuuripolitiikasta.]
* [http://www2.hs.fi/klik/alkuluku/tietokirjat/suomenalymystovenajanvarjossa9711.html Ensimmäinen luku Risto Alapuron kirjasta ''Suomen älymystö Venäjän varjossa''.]{{404}}
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=214&a=1420
*
*
{{AAKKOSTUS:Palmgren, Raoul}}
| |||