Wikipedia

Ero sivun ”Ahdistuneisuushäiriö” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit
Kh
Rivi 1:
[[Kuva:The Scream.jpg|thumb|250px|Ahdistusta kuvaava norjalaisen taidemaalarin [[Edvard Munch]]in
teos [[Huuto|''Huuto'']].
]]
'''Ahdistuneisuushäiriöiksi''' kutsutaan [[psykiatria|psykiatrisia]] häiriöitä, joissa keskeisiä oireita ovat [[ahdistuneisuus]], jännittyneisyys ja [[pelko]]. Ahdistuneisuushäiriöissä ihmisen [[todellisuudentaju]] useimmiten säilyy, toisin kuin [[psykoosi|psykooseissa]], jotka ovat vakavampia mielenterveyden ongelmia.
 
Rivi 17 ⟶ 19:
* Erektiohäiriöt
 
Ahdistuneisuushäiriöiden synnystä on monia teorioita, mutta tarkkoja syitä ei tiedetä. Ahdistusdiagnoosi muuttuu usein vuosien varrella depressiodiagnoosiksi, eli potilas pääsee eroon ahdistuksesta, mutta sairastuu [[masennus|masennukseen]].<ref name="herkules">[http://herkules.oulu.fi/isbn9514251725/html/x189.html Herkules.oulu.fi]</ref> Tämä saattaa johtua siitä, että ahdistuksen hoidossa yleisesti käytettävät [[bentsodiatsepiini]]t voivat aiheuttaa masennusta.
 
[[päihdeongelma|Alkoholin liikakäytön]] on todettu aiheuttavan ahdistuneisuushäiriöitä.<ref name="herkules" /> Ahdistuneisuushäiriöt ovat tavallisia myös muita psyykkisiä sairauksia sairastavilla, kuten [[skitsofrenia|skitsofreenikoilla]].
Rivi 29 ⟶ 31:
 
'''[[Sosiaalisten tilanteiden pelko]] (viral. nimi. antrofobia) ja muut [[fobia]]t'''
* Fobia on epänormaalia pelkoa, jota ihminen ei tavallisesti tunne ainakaan yhtä voimakkaana. Se liittyy usein esim. kaupassa ja virastoissa käyntiin, pahimillaanpahimmillaan jopa pihalla käyntiin.
* Pelko voi liittyä myös sosiaaliseen tilanteeseen tai muiden huomion kohteena olemiseen. Yleensä pelko liittyy tilanteisiin, joissa on ympärillä vieraita ihmisiä. Myös katsekontakti vieraan ihmisen kanssa saattaa johtaa vakavaan pelkotilaan. Kaupassa asiointikin saattaa laukaista pelkotilan.
* "Kahvikuppineuroosi" on arki-ilmaisu<ref>[http://www.privatix.eu/wp-content/uploads/2010/.../Eur_J_Surg_1998_TT_SP.pdf Timo Telaranta: Treatment of Social Phobia by Endoscopic Thoracic Sympathicotomy]</ref> käsien vapinalle tilanteissa, jossa vaaditaan tarkkuutta ja jossa henkilö on tai kuvittelee olevansa huomion kohteena.
 
'''[[Pakko-oireinen häiriö]] eli pakkoneuroosi'''
* Tyypillisesti toistuvat pakkoajatukset ja pakkotoiminnot. Pakkoajatukset ovat yllykkeitä, mielikuvia tai ajatuksia, jotka kaavamaisina palaavat yhä uudelleen mieleen. Pakkotoiminnot ovat toimintamalleja, joita toistetaan yhä uudelleen kuin pakotettuna (esimerkiksi jatkuva käsien pesu, asioiden tarkistelu).
 
* Erilaisia pakko-ajatuksiapakkoajatuksia ja -toimintoja voivat olla muun muassa:
** Likaisuuteen liittyvät pelot ja ajatukset. Ihminen kokee esimerkiksi joka puolella olevan runsaasti [[bakteeri|bakteereita]], pelkää niitä ja pesee itseään jatkuvasti.
** Liiallinen huoli omasta terveydestä ja hyvinvoinnista.
Rivi 43 ⟶ 45:
** Kohtuuton säästäväisyys.
 
Käytännössä pakko-ajatuksetpakkoajatukset voivat muodostua mistä vain. Suurin osa oireista on ihmiselle normaaleja ominaisuuksia&nbsp;–&nbsp;pakkoajatuksen niistä tekeekin se, että ajatukset tai pelot haittaavat jokapäiväistä elämää, eli ne ovat kyseiseen tilanteeseen nähden liiallisia.
 
== Hoito ==
Ahdistuneisuushäiriöitä pidetään melko lievinä sairauksina, ja ne tarvitsevat vain harvoin [[sairaala]]hoitoa. Yleisenä hoitona ovat [[SSRI]]-tyyppiset masennuslääkkeet. Paniikkihäiriötä ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa lääkitään toisinaan [[bentsodiatsepiini]]ryhmään kuuluvilla lääkeaineilla. Nämä lääkeaineet aiheuttavat säännöllisesti käytettyinä usein riippuvuutta, joka ilmenee muun muassa lääkkeen vähentämisen tai lopettamisen yhteydessä ilmaantuvina [[vieroitusoire]]ina.<ref>[http://www.benzo.org.uk/amisc/finnishmanual.pdf Järvenpään sosiaalisairaalan bentsodiatsepiini-tietopaketti]</ref>. Lisäksi eräät sivuvaikutukset ovat samanlaisia kuin oireet, joihin lääkitys on aloitettu. Oireiden vaikeutuessa bentsodiatsepiinihoidon aikana onkin aina epäiltävä sivuvaikutusten ilmaantumista, ennen kuin päätellään perustaudin pahentuneen.<ref>Tietoa bentsodiatsepiineista. Esite. A-klinikkasäätiö. Kettutien A-poliklinikka 1993/1996.</ref>
 
Jos bentsodiatsepiinia sisältävää lääkevalmistetta käytetään raskauden aikana, on vaarana, että vastasyntyneellä ilmenee voimakkaita vieroitusoireita.<ref>[http://www.laakelaitos.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/laakelaitos/embeds/raskaus2r.pdf Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana. 2008. Heli Malm, Kirsi Vähäkangas, Anna-Liisa Enkovaara ja Olavi Pelkonen.]</ref>.
 
== Neuroosi käsitteenä ==
Rivi 55 ⟶ 57:
Käsite on vakiintunut psykologisessa ja psykiatrisessa kielenkäytössä, mutta viime aikoina sen käyttö on huomattavasti vähentynyt, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa käytössä olevassa DSM-tautiluokituksessa ei kyseistä termiä enää käytetä. Sen sijaan Suomessakin virallisessa asemassa oleva ICD-tautiluokitus käyttää sitä edelleen. Nykyisin termiä neuroosi käytetään useimmiten synonyyminä ahdistuneisuushäiriölle. Nykyään on kuitenkin useita teorioita näiden ns. neuroottisten häiriöiden synnystä, ja niiden välillä ei ole mitään muuta selkeää yhteistä tekijää kuin niille annettu otsikko ’neuroosit’.
 
Puhekielessä käsitettä neuroosi käytetään hyvin laajasti, eikä sillä useinkaan tarkoiteta sairauden kriteerit täyttävää ahdistuneisuushäiriötä. Usein esimerkiksi toisen ihmisen yletöntä järjestyksenhalua, muiden mielestä liiallista siivoamista tai asioiden tarkistelua kutsutaan neuroottiseksi. Sairauden kriteerit täyttyvät kuitenkin vain, jos ihmisen normaali elämä häiriintyy merkittävästi,: kun esimerkiksi järjestelyyn, [[siivoaminen|siivoamiseen]] ja tarkisteluun kuluu joka päivä useita tunteja ja se haittaa sosiaalista elämää, töiden tekoa tai opiskelua ja muuta normaalia elämää merkittävällä tavalla.
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahdistuneisuushäiriö”