Ero sivun ”Galilein kuut” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Botti korvasi tiedoston Jupitermoon.jpg tiedostolla Jupiter_and_the_Galilean_Satellites.jpg. Korvaamista pyysi käyttäjä CommonsDelinker. Syy: File renamed: [[:commons:COM:FR#reasons|File renaming cr |
p wfix |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Jupiter and the Galilean Satellites.jpg|thumb|[[Jupiter]]ia kiertävät suuret Galilein kuut koottuna vertailun vuoksi yhteen Jupiterin kanssa. Ylhäältä alas lueteltuina ne ovat [[Io (kuu)|Io]], [[Europa (kuu)|Europa]], [[
'''Galilein kuut''' ovat [[Jupiter]]in neljä suurinta kuuta. Ne näkyvät valopisteinä jo teatterikiikarilla ja kiertävät lähellä Jupiteria.
Rivi 9:
[[Galileo Galilei]] löysi kaukoputkellaan [[7. tammikuuta]] [[1610]] Jupiterin neljä suurinta kuuta. Galileo havaitsi kuiden liikkeen usean päivän aikana ja ymmärsi niiden kiertävän Jupiterin ympäri. Tämä löytö tuki [[Nikolaus Kopernikus|Nikolaus Kopernikuksen]] [[Aurinkokeskinen maailmankuva|aurinkokeskistä maailmankuvaa]] ja osoitti, ettei kaikki pyöri maapallon ympärillä.
Galileo kutsui aluksi löytöään nimellä ''Cosmica Sidera'', silloisen [[Toscana]]n herttuan ''Cosimo II de' Medicin'' kunniaksi. Herttuan ehdotuksesta hän alkoi käyttää nimeä ''Medicea Sidera'' ("Medici-tähdet"), herttuan ja hänen kolmen veljensä mukaan. Löytö julkaistiin ''Sidereus Nuncius''-lehdessä maaliskuussa [[1610]], kaksi kuukautta havainnon jälkeen. Omissa muistiinpanoissaan Galileo käytti kuista järjestyslukuja I, II, III ja IV, Jupiterista poispäin laskien. Vuonna [[1614]] saksalainen [[Simon Marius]] julkaisi tutkimuksensa ''Mundus Jovialis'', jossa hän väitti löytäneensä kuut jo Galileoa ennen ja käytti niistä nimiä ''[[Io (kuu)|Io]]'', ''[[Europa (kuu)|Europa]]'', ''[[
Myöhemmin on väitetty että kiinalainen astronomi [[Gan De]] olisi löytänyt kuut jo vuonna 362 eaa., lähes kaksi vuosituhatta Galileoa aikaisemmin. Galilein kuut ovat saattaneet olla tunnettuja myös muinaiskansoille: babylonialaisella jumalalla Mardukinilla, joka oli myös nimitys Jupiterille, sanottiin olevan neljä koiraa. Egyptiläisellä taivaanjumalalla [[Hathor]]illa, jonka nimeä käytettiin myös Jupiterista, oli niin ikään neljä poikaa. Galilein kuut olisivat tavallisen näon omaavalle ihmiselle helposti havaittavissa, elleivät ne peittyisi Jupiterin kirkkauteen. On teoriassa mahdollista, että harjaantunut tutkija pystyisi näkemään kuut paljaalla silmällä, mutta on arvailujen varassa, pystyivätkö muinaiskansat siihen. Maasta käsin kaukoputkilla 1800-luvun loppuun mennessä tehdyillä havainnoilla nähtiin kuista muun muassa niiden värit: oranssinpunainen, kirkkaan valkoinen, sinertävä ja himmeänvalkoinen.<ref>Jules Verne: Hector Servadacin avaruusmatka, s. 156</ref>
Rivi 76:
|align="right"| 4,8×10<sup>22</sup>
|-
| '''[[
|[[Kuva:Ganymede, moon of Jupiter, NASA.jpg|80px]]
|align="right"| 1 070 400
| |||