Versio 8. helmikuuta 2016 kello 14.16 muokkaa Hattara (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 5 764 muokkausta Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 212.50.205.235) ja palautettiin versio 15499809, jonka on tehnyt Tuulikki11 ← Vanhempi muutos		Versio 5. heinäkuuta 2016 kello 15.44 muokkaa kumoa LKFbot (keskustelu \| muokkaukset) botit 38 359 muokkausta p Mallineesta ylimääräinen "Malline:" -teksti pois using AWB Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Neutraalius\|Mahdollisista haitoista ei puhuta ollenkaan. Lähteet ovat ensimmäisen osapuolen lähteitä. Myös artikkelin mainostavuutta voisi vähentää.}} [[Tiedosto:Kaukolämpöverkko Otaniemi Espoo Suomi.jpg\|thumb\|Kaukolämpöputkia kaivettuna esiin [[Espoo~~\|Espoon~~]]n [[Otaniemi\|Otaniemessä]], Suomessa.\|420x420px]] '''Kaukolämpö''' on Suomen yleisin rakennusten lämmitysmuoto. Kaukolämpöasiakkaille toimitetaan lämpöä [[kaukolämpöverkko\|kaukolämpöverkossa]] kiertävän kuuman veden avulla. Asiakas voi käyttää kaukolämpöä tilojen ja käyttöveden lämmittämiseen sekä muihin lämmitystarpeisiinsa. Rivi 38: * tehomaksuun * energiamaksuun Kaukolämpötoiminnan viranomaisvalvonta perustuu Suomessa pääosin [[kilpailulainsäädäntö~~\|kilpailulainsäädäntöön~~]]ön. Kuluttaja-asiakkaiden asemaa turvaa lisäksi [[kuluttajansuojalaki]]. Kaukolämpöyritys on kilpailuviraston mukaan [[määräävä markkina-asema\|määräävässä markkina-asemassa]] kaukolämpöön liitettyjen asiakkaiden suhteen. Lisäksi hinnoittelua säätelee energiaverotus. Myös päästöjen vaikutukset on otettava huomioon. Energiateollisuus ry kerää kotimaisilta kaukolämpöyrityksiltä tietoja kolmen erisuuruisen uuden asuinrakennuksen kaukolämmön hinnoista kaksi kertaa vuodessa.<ref>{{Verkkoviite\|nimeke = Kaukolämmön hinta\|osoite = http://energia.fi/koti-ja-lammitys/kaukolammitys/kaukolammon-hinta\|julkaisu = Energiateollisuus\|viitattu = 2015-07-01}}</ref> == Kaukolämmön historia == Nykyisen muotoiseksi kaukolämmitykseksi tunnistettavaa taajamien lämmitystoimintaa on harjoitettu n. 1820-luvulta asti. Ensimmäiset laitokset syntyivät USA:ssa pian teräsputkien valmistusmenetelmien keksimisen jälkeen. 1800-luvun lopulla höyrylämpö teki mahdolliseksi pilvenpiirtäjien rakentamisen sellaisina kuin ne nyt USA:ssa tunnetaan. Saksassa kaukolämmitys aloitettiin 1893 ja muualla Euroopassa seuraavina vuosikymmeninä. [[Pohjoismaat\|Pohjoismaissa]] korkeatasoisen lähiörakentamisen idea edisti kaukolämmön leviämistä toisen maailmansodan jälkeen.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä = \|Nimeke = Kaukolämpöalan yhteistoimintaa 1964-1989\|Sivu = \|Julkaisija = Lämpölaitosyhdistys ry\|Vuosi = 1989}}</ref> Suomen ensimmäinen nykyisenkaltaiseen perusratkaisuun eli vesikiertoon perustuva kaukolämpölaitos otettiin käyttöön [[Espoo~~\|Espoon~~]]n [[Tapiola~~\|Tapiolassa~~]]ssa vuonna 1953 ja sen ensimmäinen asiakas liitettiin lämpöverkkoon vielä samana vuonna.<ref>{{Verkkoviite\|osoite = http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Kaukolampo/Espoon_historiikki_final.pdf\|nimeke = Kaukolämpömuistoja Espoosta\|julkaisu = Kaukolämpömuistoja Espoosta\|julkaisija = Fortum Power and Heat Oy\|viitattu = 1.7.2015\|tekijä = \|ajankohta = }}</ref> Myös [[Helsinki\|Helsingissä]] päästiin käynnistämään kaukolämmön jakelua samoihin aikoihin, kun verkkoon kytkettiin ensimmäinen asiakas vuonna 1953. Tekniikaltaan Helsingin ensimmäinen kaukolämpövoimala tosin poikkesi nykyisestä vesikiertoisesta perusratkaisusta siten, että lämpö toimitettiin asiakkaalle höyrynä. Helsingissä ensimmäinen vesikaukolämpöä tuottava voimalaitos oli [[Salmisaaren voimalaitos\|Salmisaari 1]] ja ensimmäinen asiakas joka liitettiin verkkoon vuonna 1957 oli [[~~ravintolakoulu Perho\|~~Ravintolakoulu Perho]], jonka rakennus valmistui sopivasti putkireitin varrelle samana vuonna.<ref>{{Verkkoviite\|nimeke = Helsingin Energian satavuotinen historia {{!}} Helen\|osoite = https://www.helen.fi/kotitalouksille/neuvoa-ja-tietoa/tietoa-meista/liiketoimintamme/historia/\|julkaisu = www.helen.fi\|viitattu = 2015-07-01}}</ref> ==Kaukolämpö eri maissa== Rivi 81: {{Energiantuotanto}} {{~~Malline:~~Rakentaminen ja kestävä kehitys}} [[Luokka:Rakennuksen lämmitysjärjestelmät]]

Ero sivun ”Kaukolämpö” versioiden välillä