Ero sivun ”Estetiikka” versioiden välillä

30 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
p
Mallineesta ylimääräinen "Malline:" -teksti pois using AWB
(→‎Esteettisiä kysymyksiä: Lisätty Malline:{{kenen mukaan}})
p (Mallineesta ylimääräinen "Malline:" -teksti pois using AWB)
 
* [[Taide|Taiteissa]] estetiikka tutkii yksittäisiä elementtejä tai keinoja sekä niiden kauneutta. Taiteessa on usein eroteltavissa esimerkiksi [[symmetrinen|symmetrisyys]] ja [[epäsymmetrinen|epäsymmetrisyys]], teoksen keskipiste, rytmi, liike, kolmiulotteisuus, perspektiivi ja suhde.
 
* [[Musiikki|Musiikissa]] tutkimuksen kohteina ovat muun muassa [[sanoitukset]] ja [[lyriikka|lyyrisyys]], [[harmonia (musiikki)|harmonia]], [[transsi|hypnoottisuus]], [[tunteellisuus]], [[dynamiikka]], [[resonanssi]], [[leikittely]] ja [[väri]].
 
* [[Arkkitehtuuri]]ssa esteettisyyttä ja sen eri perusteita tutkitaan, vaikka usein ulkonäkö rakennuksia suunniteltaessa jääkin kustannusten, käyttötarkoituksen, rakenteiden ja rakennemateriaalien varjoon. Rakennuksissa voidaan eritellä [[symmetria]], [[väri]], [[transsendenssi]], [[harmonia (musiikki)|harmonia]], [[auringonvalo]]n ja [[varjo]]jen heijastuminen, sekä kuviointi.
 
* [[Taide|Esittävissä taiteissa]] esteettistä voivat olla [[tarinankerronta]], [[tasapaino]], [[ajoitus]], voima, šokki, [[huumori]], [[asu]], [[ironia]] ja [[sensuaalisuus]].
 
* [[Kirjallisuus|Kirjallisuudessa]] on esteettisiä piirteitä [[runo]]jen lisäksi [[proosa]]ssa [[novelli|novelleista]] [[romaani|romaaneihin]]. Hyvä kirjallinen teos saattaa käyttää [[rytmi]]ä, [[analogia|analogioita]], [[allegoria|allegorioita]], [[metafora|metaforia]], [[rakenne]]tta, [[ajoitus]]ta, [[kuvallisuus|kuvallisuutta]], [[fantasia]]a, [[jännitys]]tä, [[analyysi]]a, [[huumori]]a/[[kyynisyys|kyynisyyttä]] ja [[ääneen ajattelu]]a.
 
* [[Maisemasuunnittelu]]ssa esteettistä ovat esimerkiksi [[kasvi]]t, [[heijastuma]]t, kaudellinen vaihtelu, [[valaistus]], toisto ja [[patsas|patsaat]].
 
* [[Kulinarismi]]ssa esteettisyys voi tutkia [[ulkonäkö]]ä, alueellisuutta, [[mauste]]ita, [[diversiteetti]]ä/[[kontrasti]]a, [[odotus|odotuksia]], [[vietteleminen|viettelemistä]] ja [[koriste]]ita.
 
* [[Ympäristöestetiikka]] tutkii kauneuden merkitystä [[luonto|luonnon]] arvottamisessa. Tärkeimpiä ympäristön esteettistä luonnetta tutkineita filosofeja ovat olleet skotlantilainen filosofi [[David Hume]], irlantilainen filosofi [[Francis Hutcheson]] ja englantilainen poliitikko, esteetikko ja filosofi, [[Lordi Shaftesbury]] sekä ennen kaikkea königsbergiläinen filosofi [[Immanuel Kant]].
 
1900-luvun alkupuolen taiteilijat, runoilijat ja säveltäjät haastoivat ajatuksen, jonka mukaan kauneus oli keskeisintä taiteelle ja estetiikalle. Osa tätä moderni(stist)a aikakautta seuranneista esteetikoista on omaksunut postmodernistisen ajattelutavan, jonka lähtökohta on se, että moderni on ohi. Tätä modernin jälkeistä postmodernia estetiikkaa on pyritty määrittelemään eri tavoin.
 
[[Benedetto Croce]] ehdotti, että ”ilmaisu” on keskeistä taiteelle samalla tavalla kuin kauneuden aikaisemmin ajateltiin olevan. [[George Dickie]] ehdotti [[institutionaalinen taideteoria|institutionaalisessa taideteoriassaan]], että [[Taidemaailma|taidemaailmantaidemaailma]]n sosiologiset instituutiot tekivät jostakin taidetta arvostuksensa mukaan. [[Marshall McLuhan]] on ehdottanut, että taide toimii aina ”vastaympäristönä” tehtävänään tuoda näkyville se, mikä yhteiskunnassa on yleensä näkymätöntä. [[Theodor Adorno]] katsoi, että estetiikan tuli edetäkseen kohdata kulttuuriteollisuuden rooli taiteen ja esteettisten kokemusten muuttamisessa kulutushyödykkeiksi. [[Hal Foster (taidekriitikko)|Hal Foster]] on pyrkinyt esittämään vasteen kauneutta ja modernistista taidetta vastaan teoksessaan ''The Anti-Aesthetic: Essays on Postmodern Culture''. [[Arthur Danto]] on käyttänyt tästä vasteesta nimeä ”kallifobia”, kreikan kielen kauneutta merkitsevän sanan (''kalos'') mukaan.<ref>Danto, Arthur: "Kalliphobia in Contemporary Art", ''Art Journal'' v. 63 no. 2 (Summer 2004), s. 24-35.</ref>
 
[[Jean-François Lyotard]] herätti kantilaisen terminologian, kuten [[Maku (estetiikka)|maku]] ja [[Subliimi|ylevä]], uudelleen henkiin. Ylevä maalaus, päinvastoin kuin [[kitsch]]-[[realismi (taide)|realistinen]] maalaus, ”[...] antaa meille kyvyn nähdä tekemällä mahdottomaksi nähdä; se miellyttää vain aiheuttamalla kipua”.<ref>Lyotard, Jean-Françoise: "What is Postmodernism?", ''The Postmodern Condition'', Minnesota and Manchester, 1984.</ref>
Esteettisiin arvostelmiin näyttää usein liittyvän muitakin puolia. Esimerkiksi inhon ilmaukset osoittavat, että aistikokemukset linkittyvät vaistomaisesti kasvonilmeisiin ja jopa oksennusrefleksiin. Silti inho saattaa olla opittu tai kulttuurinen piirre; kuten [[Charles Darwin]] huomautti, keiton valuminen parralla on inhottavaa, vaikkeivät keitto tai parrat itsessään ole inhottavia. Esteettinen arvostelma voi olla hyvinkin sidoksissa aikansa kulttuuriin. Esimerkiksi viktoriaanisen ajan brittiläiset pitivät afrikkalaisia veistoksia rumina, mutta vain muutaman vuosikymmenen jälkeen edwardilaisen ajan yleisö piti samoja veistoksia kauniina.<ref name="danto">Danto, Arthur: ''The Abuse of Beauty'', s. 35.</ref>
 
[[Kuva:Stray_kitten_Rambo002.jpg|thumb|240px|[[Kissa]]npentuja pidetään usein hyvin söpöinä.<ref>Lorenz, Konrad: "Part and Parcel in Animal and Human Societies". Teoksessa ''Studies in animal and human behavior'', vol. 2. ss. 115-195. Cambridge, Mass.: Harvard UP, 1971 (alkup. 1950).</ref>]]
 
Esteettiset arvostelmat saattavat liittyä tunteisiin tai, kuten tunteet, olla kiinteästi yhteydessä fyysisiin reaktioihin. Ylevän maiseman näkeminen voi saada aikaan kunnioituksen tunteen, mikä voi näkyä fyysisesti kohonneena sydämensykkeenä tai laajentuneina silminä. Nämä alitajuiset reaktiot saattavat olla jopa osatekijöinä siinä, miksi arvostelemme maiseman yleväksi. Esteettiset arvostelmat voivat liittyä myös haluttavuuteen, jopa seksuaaliseen haluun. Lisäksi esteettiset arvostelmat voivat liittyä myös taloudellisiin, poliittisiin ja moraalisiin arvoihin.<ref> Holm, Ivar: ''Ideas and Beliefs in Architecture and Industrial design: How attitudes, orientations, and underlying assumptions shape the built environment''. Oslo School of Architecture and Design, 2006. ISBN 82-547-0174-1.</ref> Saatamme pitää [[Lamborghini]]a kauniina siksi, että se on haluttava statussymbolina, tai vastenmielisenä siksi, että se edustaa meille liiallista kulutusta tai loukkaa poliittisia tai moraalisia arvojamme.<ref name="aestbq">Korsmeyer, Carolyn (toim.): ''Aesthetics: The Big Questions'', 1998</ref> Arvostelemme usein sitä, mitä asia merkitsee tai edustaa meille.
 
Näin esteettiset arvostelmat näyttävät perustuvan aistien, tunteiden ja älyn lisäksi myös muun muassa haluihin, kulttuuriin, mieltymyksiin, arvoihin, alitajuiseen käyttäytymiseen, tietoisiin päätöksiin, koulutukseen, vaistoihin ja sosiologisiin instituutioihin.<ref name= "aestbq"/>
* [http://www.zeroland.co.nz/art_theory.html Art Theory & Criticism] {{en}}
 
{{Malline:Estetiikka ja taidefilosofia}}
{{Metatieto}}
 
19 666

muokkausta