Ero sivun ”Kveenit” versioiden välillä

| teksti = Kveenipariskunta lypsämässä [[poro]]a 1800-luvun lopussa

| kokonaismäärä = 65006&nbsp;500<ref>[http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fkv Ethnologue: Finnish, Kven]</ref>

| asuinalue = {{Norja}}

| kielet = {{Lista|
* [[kveenin kieli|kveeni]],
* [[norjan kieli|norja]],
* [[saamelaiskielet]]

| uskonnot = [[luterilaisuus]], [[lestadiolaisuus]]

Historiantutkimuksessa muinaiset kveenit ovat olleet monien tulkintojen kohde. Nykyisin heidän yleensä otaksutaan olleen Lounais-Suomen alueelta tulleita eränkävijöitä, myöhemmässä vaiheessa Perämeren alueen jokilaaksojen suomalaisia uudisasukkaita.<ref>Vahtola, Jouko: ''Tornion- ja Kemijokilaaksojen asutuksen synty''. Studia Historica Septentrionalia 3. Rovaniemi 1980.</ref><ref>Julku, Kyösti: ''Kvenland -– Kainuunmaa''. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen; Oulu 1986</ref> 1600- ja 1700-luvuilla norjalaiset kutsuivat kveeneiksi Tornion- ja Kemijokilaakson suomalaisia.

Kiinteä suomalaisasutus Pohjois-Norjaan alkoi syntyä 1700-luvulla ja vilkkainta siirtolaisuus oli 1800-luvun jälkipuoliskolla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kalhama, Maija-Liisa (toim.)| Nimeke = Suomalaiset Jäämeren, rannoilla -– Finnene ved Nordishavets strender | Vuosi = 1982 | Julkaisija = Typopress OYOy }}</ref> [[Tornionlaakso]]sta sekä muualtakin Suomesta muutti ihmisiä Länsi-Ruijaan sesonkikalastajiksi ja maanviljelijöiksi. Itä-Ruijaan väestöä siirtyi 1840-luvulta lähtien [[Oulu]]n, [[Kuusamo]]n, [[Kemi]]n, [[Tornio]]n, [[Kemijärvi|Kemijärven]], [[Kittilä]]n ja [[Sodankylä]]n suunnalta. Pääasiallinen muuton syy olivat katovuodet ja Suomen väestönkasvu.

Kveenien olot muuttuivat huomattavasti 1860-luvulta lähtien, jolloin Norjan valtio alkoi kiinnostua maan pohjoisosista. Lakeja muutettiin 1800-luvun lopulla niin, että maanomistamisen edellytyksenä oli norjalainen sukunimi. Sukunimet muutettiin kokonaan norjalaisiksi, käännettiin tai kirjoitettiin norjalaisittain ''(esimerkiksi Uusimaa → Osima)''. Myöhemmin maanomistamiskäytäntöä muutettiin niin, että ainoastaan norjalainen sai ostaa maata. Vuoden 1895 lain mukaan Norjan kansalaisuuden edellytys oli norjan kielen taito. Kveenien sulautumista Norjan muuhun väestöön edisti myös [[toinen maailmansota]], jonka jäljiltä Pohjois-Norjasta hävisivät näkyvä kulttuuriperintö, kuten esineet ja talot. Tilalle rakennettiin "Norjan yleiskansallinen kulttuuri". Kveenien keskuudessa lestadiolaisuudella oli vahva jalansija. Vapaakirkollinen Väinö Välkiö kierteli 1933 Ruijassa saarnamatkalla. Hänen käsityksensä mukaan kveeniväestön enemmistö kuului kyseiseen herätysliikkeeseen.<ref>{{Verkkoviite |nimeke Nimeke = Makkerin blogi: Kuvaus matkalta Ruijan suomalaisten keskuudessa vuonna 1933 |osoite Osoite = http://maurikin.blogspot.fi/2015/12/kuvaus-matkalta-ruijan-suomalaisten.html |julkaisu Julkaisu = maurikinMakkerin Blogspot | Ajankohta = | Julkaisija = Google Inc.blogspot.fi |viitattu Viitattu = 2015-6.12-06.2015}}</ref>

Norjaan muuttaneista nykysuomalaisista kveenit eroavat identiteettinsä perusteella. "Uuskveeneillä"”Uuskveeneillä” on suomalainen identiteetti. Itä-Ruijaan muuttaneiden jälkeläisistä useat pitävät itseään suomalaisina ja kieltään suomen kielenä toisin kuin Länsi-Ruijassa. Syynä tähän on myöhäisempi muutto Norjaan ja tiiviimmät yhteydet Suomeen.

Kveenien lukumäärästä ei ole olemassa virallisia laskelmia. Norjassa on arvioitu olevan jopa 30&nbsp;000 &nbsp;kveeniä, mutta suurin osa heistä on kadottanut jo suomen kielen taidon. On arvioitu että 12&nbsp;000 &nbsp;ihmistä ymmärtää kieltä, mutta ainoastaan 200 &nbsp;osaa lukea kveeniä ja vain 50 &nbsp;kirjoittaa kveeniksi. 1980-luvun lopulla Finmarkun läänissä tehdyssä kyselyssä noin 4&nbsp;500 &nbsp;kyselyyn vastannutta ilmoitti olevansa kveeni. Vuoden 2005 väestönlaskennassa ilmeni että 2&nbsp;000–8&nbsp;000 &nbsp;ihmistä puhuu kveeniä, vaatimustasosta riippuen.

Kveenin kielellä kirjoitti kirjailija ja opettaja Alf Nilsen-Børsskog (1928-20141928–2014).<ref>Helsingin Sanomat 26.3.2014</ref>

* Henrik{{Kirjaviite Gabriel| Nimeke = Porthan, Muinaisesta kveenien heimosta (1788). ''H. G. PothanPorthan: Valitut teokset.'' Suom.| IiroJulkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 1982 | Tekijä = Porthan, Henrik Gabriel | Suomentaja = Kajanto., SKSIiro 372.| Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä 1982.| Isbn = 951-717-260-5 | Viitattu = }}

* {{Kirjaviite | Tekijä = Saressalo, Lassi | Nimeke = Kveenit: Tutkimus erään pohjoisnorjalaisen vähemmistön identiteetistä | Selite = Väitöskirja, Turun yliopisto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 638 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 1996 | TunnisteIsbn =ISBN 951-717-920-0}}