Ero sivun ”Väitöskirja” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti korjasi kaksinkertaisen ohjauksen → Tieteellisten yliopistotutkintojen opinnäytetyöt#Väitöskirja
Merkkaus:  ohjaussivu muutettu sisältösivuksi 
Rivi 1:
'''Väitöskirja''' ({{k-la|dissertatio}}) on opinnäyte, joka laaditaan [[tohtori]]ntutkinnon suorittamiseksi. Väitöskirjan tulee sisältää uutta [[tieteellinen tieto|tieteellistä tietoa]] ja osoittaa tekijän kykyä itsenäiseen [[tutkimus|tutkimukseen]].
#ohjaus [[Tieteellisten yliopistotutkintojen opinnäytetyöt#Väitöskirja]]
 
Väitöskirja voi olla joko yhtenäinen teos eli [[monografia]] tai samaa aihetta käsittelevistä tieteellisistä artikkelista koostuva ''artikkeliväitöskirja'' eli niin sanottu nippuväitöskirja. Artikkeliväitöskirjan julkaisujen tulee asetuksen mukaan olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita ja väitöskirjassa tulee niiden lisäksi olla myös johdanto- ja yhteenveto-osa. Kullakin [[tiedekunta|tiedekunnalla]] ja [[yliopisto]]lla on tarkempia väitöskirjaa koskevia määräyksiä.
 
Väitöskirjan sivumäärä vaihtelee alan ja sen perinteiden ja valitun aiheen mukaan. Monografiat voivat olla 12 sivusta 400 sivuun, eivätkä nämäkään rajat ole ehdottomia. Artikkeliväitöskirjoissa johdanto- ja yhteenveto-osa on 40–100 sivua, näiden lisäksi tulee 2–10 julkaisua.
 
Kun ohjaava professori pitää väitöskirjaa valmiina, [[tiedekunta]] nimeää esitarkastajat. Esitarkastuslausuntojen perusteella työlle voidaan myöntää painatuslupa. Painatusluvan myöntäminen merkitsee käytännössä sitä, että työ on hyväksytty, vaikka muodollisesti hyväksyminen tapahtuu vasta [[väitöstilaisuus|väitöstilaisuuden]] jälkeen. Vaikka kustannusten säästämiseksi osa yliopistoista julkaisee väitöskirjoja sähköisesti, voidaan väitöskirjasta ottaa pieni painos itse väitöstilaisuutta ja väittelijän myöhempiä tarpeita varten. Väitöskirjaa on pidettävä julkisesti nähtävillä vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta.
 
Väittelijä (respondentti) puolustaa väitöskirjaansa julkisessa väitöstilaisuudessa tiedekunnan määräämää vastaväittäjää (opponentti) vastaan, ja myös yleisön edustajat saavat esittää muistutuksia. Vastaväittäjiä voi olla myös kaksi, mikä on yleinen tapa teknillisellä alalla. Väitöstilaisuuden valvoja (kustos) on yleensä kyseisen oppiaineen [[professori]]. Väitöstilaisuuden jälkeen tiedekuntaneuvosto (tai sitä vastaava elin) arvostelee väitöskirjan saamiensa lausuntojen perusteella. Prosessin yksityiskohdat vaihtelevat yliopistoittain.