Ero sivun ”Merijää” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
|||
Rivi 2:
[[Kuva:Scandinavia M2002074 lrg.jpg|thumb|180px|Tässä 15. maaliskuuta 2002 otetussa [[satelliittikuva]]ssa [[Itämeri|Itämeren]] pohjoisosa on kokonaan merijään peitossa.]]
'''Merijää''' on [[merivesi|meriveden]] pinnalle muodostuvaa [[jää]]tä. Merijää muodostuu yleensä noin −1,8 °C:n lämpötilassa johtuen merien [[suolaisuus|suolaisuudesta]], joka madaltaa jäätymispistettä. Merijää eroaa [[jäävuori]]sta, jotka ovat [[mannerjää]]stä tai [[jäätikkö|jäätiköistä]] mereen irronneita lohkareita. Jäävuoret muodostuvat pakkautuneesta lumesta ja koostuvat siten suolattomasta vedestä.
Merijää voi olla kiinni mantereessa ([[kiintojää]]) tai ajelehtia vapaana ([[ajojää]]). Tuulen ja [[merivirta|merivirtojen]] ajamana merijää voi, varsinkin pohjoisella napamerellä, kasautua kymmeniä metrejä paksuiksi [[ahtojää]]valleiksi. Merijään muodostumisella ja sulamisella voi olla suuri merkitys [[ilmasto]]n kannalta, sillä suuria määriä merivettä voi siirtyä merijäänä paikasta toiseen tavalla, jolla merivesi ei nestemäisenä kulkeudu. Merijään muodostuminen on ratkaisevan tärkeää myös maailman valtamerien [[termohaliinikierto|termohaliinikierrolle]], sillä muodostuessaan jää hylkii suolaa. Tämän vuoksi valtameren pintavesi muuttuu jään muodostumisalueilla raskaammaksi ja vajoaa. Merijää ei kuitenkaan ole täysin suolatonta, vaan jään sisään jää suolataskuja.
| |||