Wikipedia

Ero sivun ”Mielikuvitus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
jaettu otsikoihin, selkeytetty tekstiä, poistettu toistoa
Rivi 1:
'''Mielikuvitus''' on [[aisti]]<nowiki/>havaintojen pohjalta järjestetyn tiedon uudelleen muokkaamista. Mielikuvitus johtuu [[Aivoalueet|aivoalueiden]] eri osissa sijaitsevien aistitoimintojen vuorovaikutuksesta.
'''Mielikuvitus''' on nähdyn ja kuullun sekä muiden aistitoimintojen pohjalta uudelleen muokattua ja jäsennettyä sekä käsiteltyä tietoa. Ennen henkilökohtaisesti itselle vieraan löytämistä, ja kehittyneiden [[aivot|aivojen]] eri aivoalueiden osissa sijaitsevien aistitoimintojen vuorovaikutuksen seurausta. Mielikuvitus aivotoimintona on aivoalueiden välittäjäaineiden ja sähköisten impulssien keskinäistä yhteisvaikutusta, sekä aivoalueiden välisen informaation välittymistä kokonaisuuksien ja elämän eri osa-alueiden hahmottamiskyvyn luomiseksi ja selviytymismekanismien kehittämiseksi. Mielikuvitus ominaisuutena liitetään lähinnä [[ihminen|ihmiseen]], ja ihmisen kyvykkyyteen selviytyä toimintaympäristössään aiemmin oppimansa perusteella. Mielikuvituksen avulla henkilö muokkaa jäsentämäänsä ja oppimaansa tietoa, joka voi olla osittain [[kuvitelma|kuvitteellista]] eli muiden mielikuvituksen tuotetta, tai liittyä todellisiin tapahtumiin ja havaintoihin.
 
Mielikuvitusta pidetään lähinnä [[ihminen|ihmisen]] ominaisuutena, joka auttaa sitä selviytymään ympäristössään aiemmin oppimansa perusteella. Mielikuvitus auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja elämän eri osa-alueita. Tieto, jota mielikuvituksen avulla jäsennetään voi itsessään olla osittain [[kuvitelma|kuvitteellista]] eli muun mielikuvituksen tuotetta.
Mielikuvitus on muun muassa ominaisuutena kyky [[simulointi|simuloida]] todellisuutta, ja löytää siitä uusia piirteitä tai ilmiöitä, joita ei sisälly henkilön ja yksilön aiempaan henkilökohtaiseen kokemusmaailmaan. Mielikuvitukseen liittyy olennaisena osana muistaminen. Mielikuvituksessa kyky käsitellä havaittua aisti-informaatiota olemassa oleva aistitieto muokataan haluttuun ja itseään miellyttävään muotoon. Mielikuvitus on uuden löytämistä yksilön omien aivoalueiden käsittelemän aisti-informaation seurauksena. Mielikuvitus on keskeinen [[luovuus|luovuuden]] lähde, osa innovatiivista ja jo olemassa olevaa sekä opittua tietoa uudelleen jäsentävää ja muokkaavaa yksilöä. Myös osa kehittyvää yhteiskuntaa. ▼
 
== Hyödyllisyys ==
Mielikuvitus, eli aivoalueiden vuorovaikutteinen toiminta voi aiheuttaa myös harhamuistikuvia, jolloin aivoalueiden synaptiset yhteydet hermoverkossa, ja välittäjäaineiden välittämät kemialliset viestit eivät ole antaneet havaituista aistihavainnoista uudelleen mieleenpalauttamisen yhteydessä oikeaa muistinvaraista tietoa. Tällöin muistinvarainen tieto saattaa olla osittain vääristynyttä, jolloin sosiologisessa ja psykologisessa yhteydessä puhutaan mielikuvituksesta.▼
▲Mielikuvitus on muun muassa ominaisuutena kyky [[simulointi|simuloida]] todellisuutta, ja löytää siitä uusia piirteitä tai ilmiöitä, joita ei sisälly henkilön ja yksilön aiempaan henkilökohtaiseen kokemusmaailmaan. Mielikuvitukseen liittyy olennaisena osana muistaminen. Mielikuvituksessa kyky käsitellä havaittua aisti-informaatiota olemassa oleva aistitieto muokataan haluttuun ja itseään miellyttävään muotoon. Mielikuvitus on uuden löytämistä yksilön omien aivoalueiden käsittelemän aisti-informaation seurauksena. Mielikuvitus on keskeinen [[luovuus|luovuuden]] lähde, osa innovatiivista ja jo olemassa olevaa sekä opittua tietoa uudelleen jäsentävää ja muokkaavaa yksilöä. Myös osa kehittyvää yhteiskuntaa.
 
Muun muassa [[leikki]], [[keksiminen]], [[luovuus]] ja luova [[ongelmanratkaisu]] vaativat mielikuvitusta. Mielikuvitusta tarvitaan useimmiten luovaa mieltä vaativissa työtehtävissä, mutta myös koko ihmislajin sisäisessä kehityksessä. On kuitenkin muistettava sanonta: ”Mikä sen helpompaa hallita kansaa jonka mielikuvitus ja käsityskyky on muokattu hallinnon tarpeita vastaavaksi”.{{selvennä}}{{lähde}}▼
Mielikuvitus saattaa lapsuudessa sekoittaa todellisuudentajua, jolloin lapsi pakenee mielikuvitusmaailmaansa kohdattuaan itselleen vastenmielisiä asioita. Mielikuvituksen vääristämät eli aivoalueiden vuorovaikutteisen toiminnan häiriöt, ja osittain aivojen uudelleen muokkaamat sekä jäsentämät aistihavainnot muistinvaraisina saattavat aiheuttaa herkille yksilöille jopa [[pelko|pelkotilo]]ja milloin mitäkin sosiaalista kulttuurista ilmentymää tai havaittua kohtaan. Mielikuvitus tieteenaloihin liittyneenä on osa sosiologista ja psykologista tutkimuskenttää. ▼
 
=== Selviytymiskeinona ===
Poikkitieteellisesti ajateltuna mielikuvitusMielikuvitus on osa ihmisen biologiaan liittyvää selviytymismekanistista sosiaalista käyttäytymistäselviytymistä, jolloin yksilö, henkilö ja ihminen pyrkii luomaan jotain uutta. Ihmiskunta ja yksilöt kehittyvät sosiologisesti ja yhteiskunnallisesti vain mielikuvituksen eli uudelleen käsitellyn ja jäsennetyn tiedon vaikutusten myötä. Mielikuvitusta eli siis aivoalueiden toimintaa tutkivat tieteenalat ovat biologia, lääketiede, psykologia ja sosiologia. Mielikuvitus eli aistitietoa uudelleen muokkaava selviytymismekanistinen ilmiö on osa informaatioyhteiskuntaa ylläpitävää, ihmisyksilöitä verkostoivaa, ja tiedollisesti uutta luovaa tutkimustoimintaa, jolloin ihmisyksilö aiemmin havaitsemansa ja oppimansa perusteella luo uutta tietoa, joka on mielikuvituksen eli aivotoimintojen ja aistihavaintojen käsittelemän ja uudelleen jäsentämän aivotoimintaprosessin tulosta. Mielikuvitus on aivojen toimintaa eri aivoalueiden keskinäisessä vuorovaikutteisessa suhteessa ilmenevänä biologisena prosessina ja mekanismina.
 
== Lapsuudessa ==
== Mielikuvitusmaailma kasvatuksessa==
Varhaiskasvatuksessa korostetaan lapsen [[mielikuvitusmaailma]]n kehittämistä. Ihmisestä tulisi kasvaa luova ja kekseliäs. Vaikka tämä vaatii kuvittelemisen, keksimisen, uusien ajatusten ja ratkaisujen tuottamisen taitoa, tietäminen ja tunnistaminen korostuvat kuitenkin opetuksessa. Joskus pidetään haitallisena sitä, että lapsen kuvittelukykyä harjoitetaan. Uskotaan, että lapsi sekoittaa mielikuvitusmaailman ja todellisuuden keskenään. Näin ei yleensä ole. Leikin tutkimuksesta käy ilmi, että ne säilyvät erillisinä lapsen mielessä, vaikka ne leikeissä solmiutuvatkin toisiinsa.<ref>[http://www.lastentarha.fi/pls/portal/url/ITEM/38983B963E3D815DE040FC0AA70C713D ''Täyttä elämää'']</ref> Tyrkyttämistä on kuitenkin vältettävä samoin kun fiktiivisten turhaa pelkoa aiheuttavien tarinoiden tai toimintamallien luontia. Usein lapsen pimeän pelko juontaa juurensa muun muassa vääränlaisen todellisuudenkuvan antamisesta.
 
▲Mielikuvitus saattaa lapsuudessa sekoittaa [[Todellisuudentaju|todellisuudentajua]], jolloin lapsi pakenee mielikuvitusmaailmaansa kohdattuaan itselleen vastenmielisiä asioita. Mielikuvituksen vääristämät eli aivoalueiden vuorovaikutteisen toiminnan häiriöt, ja osittain aivojen uudelleen muokkaamat sekä jäsentämät aistihavainnot muistinvaraisina saattavat aiheuttaa herkille yksilöille jopa [[pelko|pelkotilo]]ja milloin mitäkin sosiaalista kulttuurista ilmentymää tai havaittua kohtaan. Mielikuvitus tieteenaloihin liittyneenä on osa sosiologista ja psykologista tutkimuskenttää.
▲Muun muassa [[leikki]], [[keksiminen]], [[luovuus]] ja luova [[ongelmanratkaisu]] vaativat mielikuvitusta. Mielikuvitusta tarvitaan useimmiten luovaa mieltä vaativissa työtehtävissä, mutta myös koko ihmislajin sisäisessä kehityksessä. On kuitenkin muistettava sanonta: ”Mikä sen helpompaa hallita kansaa jonka mielikuvitus ja käsityskyky on muokattu hallinnon tarpeita vastaavaksi”.{{selvennä}}{{lähde}}
 
== Muiston vääristyminen ==
▲Mielikuvitus, eli aivoalueiden vuorovaikutteinen toiminta voi aiheuttaa myös harhamuistikuvia, jolloin aivoalueiden synaptiset yhteydet hermoverkossa, ja välittäjäaineiden välittämät kemialliset viestit eivät ole antaneet havaituista aistihavainnoista uudelleen mieleenpalauttamisen yhteydessä oikeaa muistinvaraista tietoa. Tällöin muistinvarainen tieto saattaa olla osittain vääristynyttä, jolloin sosiologisessa ja psykologisessa yhteydessä puhutaan mielikuvituksesta.
 
== Uskonto mielikuvituksena ==
== Mielikuvitus ja kulttuuri ==
[[Antropologia|Antropologi]] [[Maurice Bloch]]in mukaan [[Uskonto|uskonnot]] ovat ihmisen mielikuvituksen tuotetta, ja osa yksilöiden ja sosiaalisten ryhmien selviytymismekanismia (mm. perheet, heimot, kansat evoluutiososiologisesti). Ihminen on ainut uskontoa harjoittava [[eläin]], koska eläimistä ainoana ihmisellä on riittävästi mielikuvitusta. Mielikuvitus on aistitoiminnallisena aivoalueiden vuorovaikutteisena prosessina todennäköisesti kehittynyt ennen ihmislajin ja ihmisyksilöiden sekä sosiaalisten ryhmien sosiologista uskonnollista ajattelua, koska uskonto vaatii kyvyn kuvitella jotain, mikä ei ole läsnä hetkessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/22059-tutkija-uskonnot-mielikuvituksen-tuotetta | Nimeke=Tutkija: Uskonnot mielikuvituksen tuotetta | Julkaisu=Uusi Suomi | Ajankohta=28.4.2008 | Viitattu=31.8.2008}}</ref>
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Mielikuvitus”