Ero sivun ”Talousmetsä” versioiden välillä

'''Talousmetsä''' on omistuksellisista oloista riippumatta [[metsä]], joka on varattu [[metsätalous|metsätalouden]] harjoittamiseen. Talousmetsän vastakohta on [[luonnontilainen metsä]], joskus myös [[aarniometsä]], [[ikimetsä]] tai [[vanha metsä]]. Metsän käyttökohteen takia talousmetsät ovat tavallisia metsiä huomattavasti köyhempiä [[biodiversiteetti|biodiversiteetiltään]], ja koko metsä saattaakin koostua vain yhdestä [[puu]]lajista, jolloin voidaan puhua [[puupelto|puupellosta]].<ref>{{BI3}}</ref> Talousmetsiä ylläpitävät yksityiset metsänomistajat yleensä [[metsänhoitoyhdistys]]ten kautta, valtio [[metsähallitus|metsähallituksen]] kautta sekä suuret metsäyhtiöt. Suurin osa Suomen metsistä on talousmetsiä.<ref name="metsaforest">https://www.metsaforest.com/fi/Pages/default.aspx</ref><ref>http://www.metsa.fi/</ref>

ValtapuunaSuomessa talousmetsän valtapuuna on [[mänty]], toiseksi tärkein puulaji on [[Metsäkuusi|kuusi]]. Näistä saadaan sekä [[tukkiTukki (puu)|tukkia]]a että [[kuitupuu]]ta selluloosateolisuuden[[Selluloosateollisuus|selluloosateollisuuden]] tarpeisiin. Jonkin verran on vähintään kokeilumielessä käytetty myös tuotuja puulajeja kuten [[siperianlehtikuusi|siperianlehtikuusen]] ja [[kontortamänty|contortamännyn]] istutuksia. Lehtipuista [[koivuKoivut|koivulla]]lla katsotaan perinteisesti olevan eniten taloudellista merkitystä.

[[FileTiedosto:Pohled na smrkovou monokulturu z posedu, Protivanov, okres Prostějov.jpg|thumb|Uudistustaimikkoa.]]

[[FileTiedosto:Seedling rising on the floor of the spruce-fir forest (7651406002).jpg|thumb|Puuntaimi nousee kenttäkerroksesta.]]

[[FileTiedosto:Oncopeltus sp, Burmanbos.jpg|thumb|Kenttäkerroksen eläimistöä.]]

[[FileTiedosto:Monokultura sosnowa-zima.jpg|thumb|Puupelto talvella.]]

[[FileTiedosto:Kuusimetsä1.jpg|thumb|Kuusta kasvava puupelto Porvoossa.]]

Puupellon määritelmä on hieman epätarkka, kyseessä on oikeastaan haukkumasana. Se edellyttää kuitenkin [[monokulttuuri]]a, jossa puut ovat yhtä lajia, samanikäisiä ja kaadetaan samanikäisinä. [[Koillismaa]]lla on tunnettu [[Osaran aukko]], joka oli osittain kokeellinen kahdensadan neliökilometrin suuruinen metsäaukko, joka nyt kasvaa vaihtelevasti puuta. Puupeltoja on esimerkiksi [[Kiina]]ssa, [[Indonesia]]ssa ja Etelä-Amerikassa. Muun muassa [[Argentiina]]n arvostelema [[UPM]]|UPM:n]] omistama [[Fray Bentosin sellutehdas]] [[Uruguay]]ssa käyttää [[eukalyptus]]ta monokulttuurina. Monokulttuurin ongelmana on biodiversiteetin vakavan heikkenemisen kuten [[linnut|lintupopulaatioiden]] katoamisen ohella viljelmän hyönteis- ja sienituhojen leviäminen koko viljelyalueelle, mikä edellyttää esimerkiksi myrkkyjen lisääntyvää käyttöä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = UPM lisää eukalyptussellun tuotantoa Uruguayssa| Julkaisu = Maaseudun tulevaisuus| Ajankohta = 3.10.2013| Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/upm-lis%C3%A4%C3%A4-eukalyptussellun-tuotantoa-uruguayssa-1.48204| Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.10.2015 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff12/ff123200.pdf | Nimeke = Monokulttuurien vaarat – esimerkki Kiinasta| Tekijä = Kari Heliövaara| Ajankohta = 2012| Julkaisu = Metsätieteen aikakauskirja 3/2012| Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 25.10.2015 }}</ref> Monokulttuuriiin siirtyminen erityisesti [[sademetsä]]alueilla aiheuttaa myös huomattavia sosiaalisia ongelmia alkuperäisväestön keskuudessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoliitto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/varo-sademetsa-puuta-puutarhakalusteissa-61 | Nimeke = Varo sademetsäpuuta puutarhakalusteissa | Tekijä = Luonto-Liitto| Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 25.10.2015 }}</ref>

Talousmetsä eroaa huomattavasti luonnonmukaisesta metsästästä rakenteeltaan ja kehityskulultaan. Talousmetsässä on lahopuuta[[lahopuu]]ta vain 2-102–10 m³ hehtaarilla, kun vastaava luku on luonnonmetsässä 60-9060–90 m³ hehtaarilla. Merkittävin muutos on talousmetsien vanhojen puiden määrän romahtaminen. Suomen metsissä on yli 150 -vuotiaita puita vain 1yhdellä prosentilla koko metsäpinta-alasta. EliölajienKuolleiden määräänja onlahopuiden merkittävästimäärän vaikuttanutvähentyminen kuolleidenon javaikuttanut lahopuidenmerkittävästi määräneliölajien vähentyminenmäärään. Suomessa 50005&nbsp;000 eliölajia on riippuvainenriippuvaisia metsän kuolleista ja lahonneista puista.

Talousmetsissä ei tapahdu luonnonmetsille ominaisia häiriöitä, kuten [[Metsäpalo|metsäpalojametsäpalo]]ja määrätyin valiajoin. Voimakkaan metsäpalon jälkeen kuusikko on runsaimmillaan 200-250200–250 vuoden kuluttua. Metsäpalon jälkeen kuusikko taimettuu lehtipuilla, mutta talousmetsässä kaadettu puusto korvataan yleensä samalla puulajilla. Männiköissä on havaittu tapahtuvan lievempiä metsäpaloja noin 70- vuoden välein, mutta niissä metsä ei pala kokonaan, vaan jäljelle jää eläviä mäntyjä, joiden sekaan voi kasvaa muita puulajeja. Luonnontilaisessa usein lievästi palaneessa männikössä on yli 150-vuotiaita puita 100sata kplkappaletta hehtaarilla. Männiköissä voi olla useita sukupolvia eri-ikäisiä mäntyjä, jotka ovat palaneet, mutta jatkaneet kasvua hyvinkin vanhoiksi. Talousmetsissä ei tapahdu vastaavia häiriöitä pitkällä aikavälillä. Metsäpalojen yleisyys määrittää sen, hallitseeko metsämaisemaa kuusi- vai mäntyvaltaisuus. Erityyppisten häiriöiden aiheuttamat valoisat luonnonmetsät ovat nykyisin hyvin harvinaisia.

Jos luonnonmetsä on välttynyt metsäpaloilta ja myrskytuhoilta pitkiä aikoja, sen kehitystä ja rakennetta säätelee puiden kuoleminen ja uudistuminen pienalavaltaisesti. Tälläisessä metsässä lahopuuta syntyy hyvin tasaisesti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Uusi Metsäkirja| Vuosi = 2006| Luku = Metsien rakenne ja lajiston monimuotoisuus| Sivu = 235| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste = ISBN 951-662-983-0| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 28.10.2015 | Kieli = }}</ref>