Ero sivun ”Suomen kirjallisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) →Lähteet: ups |
PtG (keskustelu | muokkaukset) palkinnoista |
||
Rivi 126:
Muita itsenäisyyden ajalla vaikuttaneita merkittäviä kirjailijoita ovat muiden muassa: [[Saima Harmaja]], [[Helvi Hämäläinen]], [[Eeva Joenpelto]], [[A. E. Järvinen]], [[Arto Melleri]], [[Erno Paasilinna]], [[Olavi Paavolainen]], [[Kjell Westö]] ja [[Hella Wuolijoki]].
== Kirjallisuuspalkinnot ==
Suomessa jaetaan noin sataa kirjallisuteen liittyvää palkintoa, joiden perustamisasiakirjassa palkinnon tarkoitukseksi on nostettu kirjallisuuden ja lukemiskulttuurin edistäminen. Palkintojen näkyvyys, merkittävyys ja palkintosumma vaihtelevat runsaasti. Vaikka kaikkien palkintosumma on joissain palkinnoissa pieni, niin niillä kaikilla on vaikutus kirjailijan saamiin apurahoihin.<ref name="kantokorpi201">Kantokorpi, s. 201.</ref>
Vuonna 1983 perustettu [[Suomen Kirjasäätiö|Kirjasäätiö]] sai tehtäväkseen suunnitella huomiota herättävän palkinnon monien pienten kirjallisuuspalkintojen rinnalle. [[Finlandia-palkinto]] syntyi 1984, ja se jaettiin ensimmäisen kerran 1985. Palkinto muutettiin romaanipalkinnoksi vuonna 1993, sillä se ei ollut vuosina 1984–1992 nostanut juurikaan voittajakirjojen myyntiä. Alkuvuosina palkinnon oli saanut lähinnä vähälevikkiset runot, esseet ja aforismit. Samalla palkinto siirrettiin jaettavaksi joulukuussa joulumyyntejä varten ja voittajan päättäjäksi nostettin yksi vaihtuva henkilö, joka valitsee voittajan valintalautakunnan päättämistä kuudesta ehdokkaasta.<ref name="kantokorpi201"/>
Finlandia-palkintoa on kritisoitu välillä kustantamoiden markkinointikikaksi. Se on kuitenkin ainoa suuren yleisön tuntema suomalainen kirjallisuuspalkinto.<ref name="kirjakaupat">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kirjakaupat.fi/uutiset/42/finlandia-palkinto-siivittaa-kirjojen-joulumyyntia| Nimeke = Finlandia-palkinto siivittää kirjojen joulumyyntiä| Julkaisu = Kirjakaupat.fi}}</ref> Sen vaikutus kirjamyyntiin on huomattava, sillä Finlandia-voitto keskimäärin yli kymmenkertaistaa myyntiluvut. Se hyödyttää kuitenkin eniten palkintoja, joita on myyty hyvin jo ennen ehdokkuuttakin. Lisäksi palkinnon yhteydessä on mainittu huoli suomalaisesta romaanikirjallisuudest yleisesti, sillä sen siivittämänä kirjailijat, kustantajat ja media suuntaavat huomionsa lähinnä suurta yleisöä kiinnostaviin romaaneihin. Monesti esiraadin tekemät ehdokasvalinnat ovatkin olleet helppoja veikata etukäteen.<ref>Kantokorpi, s. 203.</ref>
Finlandia-palkinnon lisäksi runsaasti mediahuomiota saa [[Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto]], jota on jaettu vuodesta 1995. Se on jatkoa vuosina 1964–1994 jaetulle [[J. H. Erkon palkinto|J. H. Erkon palkinnolle]]. Palkinnon raadissa on [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] kulttuuritoimittajia, kriitikoita ja kirjailijoita. Edellisen vuoden voittaja on usein kutsuttu mukaan raatiin. Se jaetaan vuoden parjaalle suomenkieliselle kaunokirjalliselle esikoisteokselle, ja se pyrkii nostamaan esiin kaikkia kaunokirjallisuuden lajeja. Runous, lyhytproosa ja esseistiikka ovat saaneet sen kautta huomiota.<ref name="kantokorpi204">Kantokorpi, s. 204–205.</ref>
Hieman Finlandia-palkintoa ja Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoa vähemmän huomiota saa [[Runeberg-palkinto]], jonka jakavat sanomalehti [[Uusimaa (lehti)|Uusimaa]], [[Porvoo|Porvoon kaupunki]], [[Suomen Kirjailijaliitto]], [[Suomen arvostelijain liitto]] ja [[Finlands Svenska Författareförening]]. Palkinnon merkitystä korostavat sen kaksikielisyys ja monipuolisuus, sillä sen voi voittaa sekä suomen- että ruotsinkielinen teos ja ehdolle asetetaan vuosittain teoksia eri lajeista. Sitä pidetään eräänlaisena Finlandian vastapalkintona. Usein palkinnon on voittanutkin Finlandia-raadissa ohitettu romaani, mutta esimerkiksi [[Sofi Oksanen|Sofi Oksasen]] ''[[Puhdistus]]'' voitti molemmat palkinnot.<ref name="kantokorpi204"/>
Muita merkittäviä suomalaisia palkintoja ovat muun muassa [[Kalevi Jäntin palkinto]], joka jaetaan alle 40-vuotiaalle kirjailijalle, joka on julkaissut 1–3 teosta. Palkinnon suuruus on 15 000 euroa, minkä ansiosta se on merkittävä nuorten kirjailijoiden tukija. [[Yleisradio]] puolestaan jakaa [[Tanssiva karhu]] -palkintoa, joka on yksi harvoista vain runouteen keskittyvä palkinto. Sen rinnalla jaetaan myös merkittävimmälle käännetylle runoteokselle tarkoitettua Kääntäjäkarhua.<ref name="kantokorpi206">Kantokorpi, s. 206–207.</ref>
Suomen valtio jakaa myös useita palkintoja. Suomen vanhin kirjallisuuspalkinto on vuosina Valtion kirjallisuuspalkinto, joka on tunnettu vuodesta 1996 [[Kirjallisuuden valtionpalkinto]]na. Valtion kirjallisuuspalkinnon ensimmäinen voittaja vuonna 1865 oli [[Aleksis Kivi]]. Valtionpalkinto voidaan jakaa sekä edellisvuonna julkaistusta teoksesta että elämäntyöpalkintona. Toinen merkittävä valtion kirjalijoidelle jaettava tunnustus on [[Suomi-palkinto]]. [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö|Opetus- ja kulttuuriministeriö]] myöntää sitä eri kulttuurialoille joko lupaavasta läpimurrosta tai merkittävästä taiteellisesta urasta. Kirjailijoita ja kirja-alan yhteisöjä on palkittujen joukossa vuosittain.<ref name="kantokorpi206"/>
== Kirjallisuusvienti ==
Rivi 147 ⟶ 162:
* {{Kirjaviite | Tekijä = Forsman J ja muut (toim.) | Nimeke = Pieni Tietosanakirja| Vuosi = 1925-1928 | Luku = Suomen kirjallisuus | Sivu = 408-417 | Julkaisija = Otava | Tunniste = | www = http://runeberg.org/pieni/4/0220.html | www-teksti = Runeberg-palvelussa | Tiedostomuoto = | Viitattu = 21.8.2015 | Kieli = }}
* [http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=27057 Esko Häkli: ''The birth of Finnish literature'']{{404}}
* Kantokorpi, Mervi: ”Kritiikki ja kirjallisuuspalkinnot osana kirjallista julkisuutta”. Teoksessa. {{Kirjaviite | Tekijä = Hallila, Mika & Hosiasluoma, Yrjö & Karkulehto, Sanna & Kirstinä, Leena & Ojajärvi, Jussi (toim.)| Nimeke = Suomen nykykirjallisuus 2: Kirjallinen elämä ja yhteiskunta| Vuosi = 2013| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura| Isbn = 978-952-222-469-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Laitinen, Kai | Nimeke=Suomen kirjallisuuden historia | Selite=Suomalainen kansanrunous: Satu Apo. Suomen ruotsinkielinen kansanrunous: Gun Herranen. 4. uusittu painos | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-1-15010-3}}
* Schwank, Iris: ”Kirjallisuutemme maailmalla”. Teoksessa. {{Kirjaviite | Tekijä = Hallila, Mika & Hosiasluoma, Yrjö & Karkulehto, Sanna & Kirstinä, Leena & Ojajärvi, Jussi (toim.)| Nimeke = Suomen nykykirjallisuus 2: Kirjallinen elämä ja yhteiskunta| Vuosi = 2013| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura| Isbn = 978-952-222-469-9}}
| |||