Ero sivun ”Laidun” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
tein pieniä parannuksia, yksinkertaistin sekavaa alkuvirkettä, lisäsin toisen kuvan jne.
Rivi 1:
[[Tiedosto:Finnish countryside pasture.JPG|thumb|Kesäinen laidun ja karjaa Kaakkois-Suomessa.]]
[[Tiedosto:Sheep (3143562590).jpg|thumb|Lampaita talvisella laitumella Yhdysvalloissa. Etualalla laidunta rajaava piikkilanka-aita.]]
'''Laidun''' on tavallisesti ulkoilmassa oleva [[aita|aidattu]] [[kotieläin]]ten ulkoilmassa oleva elinaluealue, jolla [[karja]] [[laidunnus|laiduntaa]].
 
Suomessa tavallisimmattavallisimpia laiduntavatlaiduntavia eläimet[[Kotieläin|kotieläimiä]] ovat [[lammas]], [[nauta]], [[hevonen]] ja [[vuohi]]. Jonkin verran laidunnetaan myös [[poro]]ja ja muita pieniä [[hirvi]]eläimiä sekä [[biisoni|biisoneita]] ja [[strutsi|strutseja]].
'''Laidun''' on tavallisesti [[aita|aidattu]] [[kotieläin]]ten ulkoilmassa oleva elinalue, jolla [[karja]] [[laidunnus|laiduntaa]].
 
Laitumella on oltava riittävästi ruokaa, eli ruohoa ja puuvartisia kasveja, ja raikasta [[vesi|juomavettä]]. [[Suola]]a tai [[nuolukivi]] on myös oltava. Laitumen eläinmäärä riippuu monista seikoista, kuten laitumen koosta, maaperän rakenteesta, kesän sateisuudesta ja niin edelleen. Tavallinen sääntö on, että lehmä vasikoineen tai viisi uuhta karitsoineen vaatii vähintään kahden hehtaarin laitumen. Kuiva keto kuivana kesänä ei kuitenkaan pysty elättämään tällaista eläinmäärää, jolloin laidunta on joko suurennettava, eläimiä vähennettävä, siirryttävä keinoruokintaan tai ne on siirrettävä uudelle laitumelle, kunnes ravintoa on jälleen riittävästi tarjolla.
Suomessa tavallisimmat laiduntavat eläimet ovat [[lammas]], [[nauta]], [[hevonen]] ja [[vuohi]]. Jonkin verran laidunnetaan myös [[poro]]ja ja muita pieniä [[hirvi]]eläimiä sekä [[biisoni|biisoneita]] ja [[strutsi|strutseja]].
 
[[Saaristo]]ssa eläimet vietiin kesäksi saareen, missä ne saivat olla koko kesän, jos saari oli riittävän suuri. Pienillä saarilla eläimiä jouduttiin siirtämään useasti kesän kuluessa. Siirtämisiin käytettiin leveäpohjaista venettä, jota liikutettiin soutamalla tai/ja hinattiin [[soutuvene]]ellä ennen [[moottori]]en käyttööntuloa. Lampaat pysyivät saaressa, mutta lehmät ja hevoset uivat naapurisaareen, jos ravinto loppui. Eläimet joivat [[sade]]vettä lätäköistä ja [[meri]]vettä.
Laitumella on oltava riittävästi ruokaa, eli ruohoa ja puuvartisia kasveja, ja raikasta [[vesi|juomavettä]]. [[Suola]]a tai nuolukivi on myös oltava. Laitumen eläinmäärä riippuu monista seikoista, kuten laitumen koosta, maaperän rakenteesta, kesän sateisuudesta ja niin edelleen. Tavallinen sääntö on, että lehmä vasikoineen tai viisi uuhta karitsoineen vaatii vähintään kahden hehtaarin laitumen. Kuiva keto kuivana kesänä ei kuitenkaan pysty elättämään tällaista eläinmäärää, jolloin laidunta on joko suurennettava, eläimiä vähennettävä, siirryttävä keinoruokintaan tai ne on siirrettävä uudelle laitumelle, kunnes ravintoa on jälleen riittävästi tarjolla.
 
[[Saaristo]]ssa eläimet vietiin kesäksi saareen, missä ne saivat olla koko kesän, jos saari oli riittävän suuri. Pienillä saarilla eläimiä jouduttiin siirtämään useasti kesän kuluessa. Siirtämisiin käytettiin leveäpohjaista venettä, jota liikutettiin soutamalla tai/ja hinattiin [[soutuvene]]ellä ennen [[moottori]]en käyttööntuloa. Lampaat pysyivät saaressa, mutta lehmät ja hevoset uivat naapurisaareen, jos ravinto loppui. Eläimet joivat [[sade]]vettä lätäköistä ja [[meri]]vettä.
 
Metsälaiduntaminen oli Suomessa yleistä vielä 1900-luvun puolivälin aikoihin. Tavallisesti metsälaidun ympäröitiin puihin kiinnitetyllä piikkilangalla tai [[puu]]nrungoista rakennetulla riukuaidalla. Entisinä aikoina ei tehty lainkaan aitaa, vaan karjalaumoja [[Paimentaminen|paimensivat]] [[paimen]]et. Paimenet olivat tavallisesti poikia tai tyttöjä, tai hieman yksinkertaisia aikuisia.
 
Nykyisin monet laitumet ovat [[maisemalaiduntaminen|maisemalaitumia]], joilla eläimet pitävät avoimina [[perinnebiotooppi|perinnebiotooppeja]] ja [[perinnemaisema|-maisemia]]. Perinnebiotoopeilla laidunnettaessa niiden säilyminen luonnontilassa edellyttää, että karja ei saa lisäruokintaa, koska tämä johtaa perinnebiotoopin [[rehevöityminen|rehevöitymiseen]] ja lajiston muuttumiseen. Parsinavetoissa pidettävien [[lypsykarja]]n ja [[hieho]]jen osalta eläinsuojelulainsäädäntö edellyttää, että niiden tulee kesällä päästä laitumelle tai vastaavaan paikkaan vähintään 60 päivää vuodessa. Niinpä varsinkin lypsylehmiä näkee vielä myös peltolaitumilla.
 
==Katso myös==
*[[Sähköaita (laidun)|Sähköaita]]
 
== LähteitäLähteet ==
{{Viitteetön}}
* Lindgren, Leif: ''Saariston laitumet''. Metsähallitus ja Edita Oy, 2000. ISBN 951-37-2968-0.
Rivi 22:
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.oulunmaaseutukeskus.fi/pdf/Kesakuu%202009%20%20-%20Puumala%20Talus%20Jaloittelutarhat.pdf | Nimeke = Kun laiduntaminen ei onnistu. Vaihtoehtoina jaloittelutarha| Tekijä = | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Oulun maaseutukeskus | Viitattu = 11.7.2009 | Kieli = }}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Pasture}}
[[Luokka:Kotieläintalous]]
[[Luokka:Pellot]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Laidun