Ero sivun ”Humboldt-yliopisto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
p Jacobus Henricus van ’t Hoff |
||
Rivi 33:
Aloite yliopiston perustamiseen tuli valtiomies-filosofi-kielitieteilijä [[Wilhelm von Humboldt]]ilta. Opetustoiminnan käynnistyessä vuonna 1810 yliopisto tunnettiin nimillä ''Berliner Universität'' (Berliinin yliopisto) ja ''Alma Mater Berolinensis'', mutta vuonna 1828 sen nimeksi tuli ''Friedrich-Wilhelms-Universität'' virallisen perustajansa, [[Preussi]]n kuningas [[Fredrik Vilhelm III|Fredrik Vilhelm III:n]] mukaan. Nykyisen nimensä yliopisto sai vasta vuonna 1949, kun [[Saksan demokraattinen tasavalta|DDR:n]] vallanpitäjät katsoivat vanhan nimen poliittisista syistä sopimattomaksi.
Humboldtin koulutuspoliittiset ihanteet, joita hän toteutti uuden yliopiston luomisessa, ovat vaikuttaneet voimakkaasti modernin yliopiston ideaan muuallakin länsimaissa. Etenkin [[Humanistiset tieteet|humanistiset alat]] saivat vahvan sijan, mutta Wilhelmin veljen [[Alexander von Humboldt]]in ansiosta yliopisto nousi myös [[Luonnontiede|luonnontieteiden]] alalla kansainväliseen kärkeen. Yliopiston saavuttamasta korkeasta tasosta niin ihmis- kuin luonnontieteissä kertoo se, että kun [[Nobel-palkinto]] jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1901, kemian nobel meni Humboldt-yliopistossa toimineelle [[Jacobus Henricus van
[[Kansallissosialistinen Saksa|Kolmas valtakunta]] johti kuitenkin Humboldt-yliopiston alennustilaan. [[Juutalaiset|Juutalaisia]] tutkijoita ja opiskelijoita sekä natsien poliittisia vastustajia ja muita ei-toivottuja ihmisryhmiä alettiin vainota. Heidät erotettiin yliopistosta, heidän saavuttamansa tutkinnot ja arvonimet mitätöitiin ja monet heistä vangittiin [[Keskitysleiri|keskitysleireille]]. Noin kolmannes koko yliopiston henkilöstöstä joutui näiden vainojen kohteeksi. Aiemmin humanismin etuvartiona tunnetun sivistyslaitoksen kannalta oli erityisen kiusallista, että lukuisat yliopistolaiset itse osallistuivat [[kirjarovio]]on, joka järjestettiin 10. toukokuuta 1933 päärakennuksen edustalla olevalla Opernplatzilla (nykyinen [[Bebelplatz]]) ja jossa poltettiin tuhansittain ”epäsaksalaisia”, [[kansallissosialismi]]n aatteisiin sopimattomia kirjoja.
| |||