Ero sivun ”Suomen Akatemia” versioiden välillä

51 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
p
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|
(→‎Organisaatio: Linkki strategisen tutkimuksen neuvostoon)
p (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|)
Rauhan palattua [[Leo Sario]] ryhtyi tarmokkaasti toimiin Suomen akatemian perustamiseksi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Olli Lehto | Nimeke = Korkeat maailmat, Rolf Nevanlinnan elämä | Sivu = 208 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 951-1-17200-X}}</ref> Vuonna 1946 hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi valtion apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi.<ref>Suomen Akatemian historia I, s. 50–51</ref> Tämän esityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä [[Alpo Lumme]] ja suuri joukko muita kansanedustajia teki [[lakialoite|lakialoitteen]], jonka mukaan samassa yhteydessä olisi perustettava Suomen Akatemia<ref name=aloite>{{kirjaviite | Nimeke = Valtiopäivät 1946, Liitteet II | Luku = Lakialoite n:o 42: Ehdotus laiksi Suomen akatemiasta ja valtion apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi | Julkaisija = Valtioneuvoston kirjapaino | Vuosi = 1947}}</ref> pitkälti Sarion ehdottamassa muodossa.
 
Esikuvina Suomen akatemialle olivat ulkomaiset akatemiat kuten [[Neuvostoliiton tiedeakatemia]] ja erityisesti Ranskassa 1700-luvulta saakka toiminut [[Institut de France]].<ref name=aloite /> Aloite aiheutti eduskunnassa runsaasti kiistelyä. Varsinkin [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]] vastusti Akatemian perustamista, sillä kommunistitpuolueessa pelkäsivät, ettäpelättiin akateemikoiksi nimitettäisiinnimitettävän ainoastaan vanhoja oikeistolaisia kulttuurin johtohahmoja, joita he pitivät [[Natsi-Saksa]]n myötäilijöinä ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vastustajina.<ref>Suomen Akatemian historia, s. 52</ref> Silloinen opetusministeri [[Eino Kilpi]] taas piti monia muita sivistystoimen hankkeita silloisissa oloissa kiireellisempinä.<ref>Suomen Akatemian historia, s. 55</ref> Eduskunta kuitenkin hyväksyi aloitteen ja laki vahvistettiin vuonna 1947.<ref>Valtiopäivät 1947, pöytäkirjat</ref>
 
Tämän lain mukainen Suomen Akatemia, niin sanottu ''vanha akatemia'' aloitti toimintansa huhtikuussa 1948. Sen tarkoituksena oli korkeimman hengenviljelyn edistäminen Suomessa.<ref name=UusiTieto>{{kirjaviite | Nimeke = Uusi tietosanakirja, 19. osa (SPE-SUO) | Sivu = 420-421 | Luku = Suomen Akatemia | Julkaisija = Tietosanakirja Oy | Vuosi = 1965}}</ref> Siinä oli 12 [[akateemikko|akateemikon]] virkaa, joiden haltijoista neljän tuli edustaa [[luonnontieteet|luonnontieteitä]], kolmen [[humanistiset tieteet|humanistisia tieteitä]] ja kolmen taiteita. Loput kaksi virkaa olivat alaltaan vaihtuvia.<ref name=UusiTieto /><ref>Suomen Akatemian historia, s. 71</ref> Täysilukuinen akatemia oli kuitenkin vain vuosina 1955–1964; aina muulloin oli osa akateemikon viroista avoinna.<ref>Suomen Akatemian historia, s. 678</ref> Akateemikot nimitti [[tasavallan presidentti]] erityisen ''akatemialautakunnan'' esityksestä, johon valitsivat edustajansa [[Helsingin yliopisto]], [[Turun yliopisto]], [[Åbo Akademi]], [[Yhteiskunnallinen korkeakoulu]] ja eräät tiede- ja kulttuurijärjestöt. Akateemikkojen [[eroamisikä]] oli 70 vuotta.<ref name=UusiTieto />
21 256

muokkausta